
Magneettikalastus on samantapaista kuin perinteinen kalastus, mutta siiman korvaa paksu naru ja koukun voimakas magneetti.
Magneettimuijiksi itsensä nimenneet Jassu ja Minna heittävät köyden päähän solmitun magneetin veteen ja vitkutellen vetävät sen takaisin rantaan. Operaatiota vaikeuttavat kivet, joiden väliin magneetti jumiutuu useamman kerran.
Tämä ei ole hyvä paikka, naiset tuumivat muutaman heiton jälkeen ja alkavat miettiä lähistöltä kalastukselle paremmin soveltuvaa paikkaa, kuten siltaa tai hiekkapohjaista rantaa.
Siinä missä kalat eivät tartu päiväsaikaan syöttiin järin hanakasti, magneettikalastaja jää harvoin ilman saalista. Saaliina nousee mitä ihmeellisempää tavaraa ja juuri se tekee naisten mielestä harrastuksesta koukuttavan.
”Vesistä löytyy vaikka ja mitä, ja se tekee tästä hauskaa ja jännittävää. Jännityksen lisäksi tulee tietysti myös puhdistaneeksi luontoa”, Jassu toteaa.
Kalastukseen liittyvä jännitys on yksi syy siihen, että Magneettimuijien kalastusta seuraa parhaimmillaan jopa tuhat silmäparia TikTokin livelähetyksen kautta. Lähetyksiä tehdään kerran viikossa. Onginnan lisäksi mukaan mahtuu myös kilpailuja ja haasteita.
”Facebookissakin katselukerrat lähentelevät jo puolta miljoonaa”, naiset kehaisevat.
”Omat seuraajamme elävät mukana jännityksessä ja tästä on syntynyt oikea kalastusporukka. Yhteisön jäsenet ovat myös itse aktiivisia, sillä he ovat selvittäneet esimerkiksi sen, että taannoin löytämämme erikoinen rauta oli peräisin tukinuitosta.”
”Tänä keväänä omituisin ylös nostettu tavara on ollut ikivanha ompelukone. Jossakin vaiheessa aloitimmekin kehittelemään tarinoita sille, miten tavarat ovat päätyneet veteen”, Minna kertoo.
Arvokkain vedestä löytynyt esine on ollut kilpapyörä.
”Seuraajamme olivat selvittäneet, että pyörän hinta oli yli tuhat euroa. Otimme pyörän tietysti talteen, mutta se varastettiin heti. Haaveena on löytää kassakaappi, sillä kulta tai muut arvometallit eivät tartu magneettiin”, Jassu naurahtaa.
Magneettimuijat ovat nostaneet vedestä ylös muun muassa ostoskärryjä, polkupyöriä, liikennemerkkejä, työkaluja ja potkukelkan raadon.
”Suurin osa on sekalaista romua, jota kutsumme teräsmiehen kakaksi. Osa esineistä jää mysteereiksi ikuisiksi ajoiksi.”
Suurimpien saaliiden ylös nostamisessa on oma jännityksensä, sillä vedessä pitkään lilluneet tavarat voivat olla hyvinkin painavia ja ne lipsahtavat helposti irti magneeteista.
”Osan vedestä keräämistämme tavaroista viemme itse pois, mutta suurimmat esineet jätämme romu-ukoille, sillä ne eivät mahdu meidän autoomme. Joku voisikin sponsoroida meille pakun”, naiset nauravat pilke silmäkulmassa.