Kunta maksoi 500 euroa mökkiläisille, jotka päättivät selvittää loma-asunnon muuttamista vakituiseksi kortteeriksi – toisaalla taas rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ei onnistu edes rahalla
Mökkien muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on monella seudulla myötätuulessa. Kunnat päättävät kuitenkin kantansa itsenäisesti.Tilaajalle
Moni mökkiläinen haaveilee vanhuudenpäivistä rakkaalla mökillä kokoaikaisesti. Sijainti ja rakennuksen kunto määräävät pitkälti, onko se mahdollista. Kuva: Petteri KivimäkiViimeisimmän mökkibarometrin mukaan Suomen 500 000 mökinomistajista 13 prosenttia tahtoisi siirtää kirjansa mökille ja ryhtyä asumaan siellä seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaisi 65 000:ta mökkiä eri puolilla maata.
Kunnat päättävät tapauskohtaisesti, onnistuuko se. Asenteet ovat muuttuneet suopeammiksi korona-aikana. Useat työikäiset muuttivat maalle tekemään töitä, missä he yhä viettävät suuren osan vuodesta. Kunnallisverot he maksavat kuitenkin sinne, missä heillä vakituinen asuinpaikka.
”Muutos on välttämätön. Väestö vanhenee, ja tilalle on saatava asukkaita. Lisäksi on huomattu, että kunnan elinvoima kasvaa ja kuntaan tulee muuttajien mukana uutta pöhinää. Palveluthan meillä eniten työllistävät”, sanoo Kemiönsaaren elinkeinojohtaja Erik Lund.
Hänen mukaansa kunnassa on yhteinen kanta, että kunta tarvitsee lisää veronmaksajia menoja kattamaan ja mökkeilijät ovat juuri heitä.
Kemiönsaari on parin viimeisen vuoden aika onnistunut nousemaan muuttotappiokunnasta muuttovoittoiseksi. Kunta lanseerasi viime vuonna 500 euron palvelusetelin vapaa-ajanasukkaille, jotka selvittelevät mökkinsä muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Kaikki 20 seteliä löysivät ottajansa.
Seteli ei sido saajaansa, vaan sen tarkoitus oli saada muuttoa harkitsevat mökkiläiset selvittämään muuton edellytyksiä, kuten entistä parempaa eristystasoa ja esteettömyyttä – sekä mitä muutostyöt maksavat.
Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii paperityötä ja usein myös rakennuksen kunnostamista ja varustelutason parantamista.
Vapaa-ajanasunnoksi rekisteröityyn rakennukseen joutuu hakemaan käyttötarkoituksen muutosta mökkikunnan rakennusvalvonnasta, käytännössä rakennuslupaa. Erillinen poikkeuslupakin voidaan tarvita, jos tontti on kaavassa merkitty pelkästään loma-asumiseen tai jos rantakaava ei salli rakennuslupaa.
Suomen kolmanneksi suosituimmassa mökkikunnassa Paraisilla on noin 15 000 asukasta ja 9 000 kesämökkiä. Mökeistä asunnoiksi rakennuslupia on myönnetty seitsemän tänä vuonna, yhtään hylsyä ei ole tullut.
”Perusperiaate on, että tontille on päästävä tietä pitkin ja ala on tarpeeksi suuri eli vähintään 5 000 neliötä. Vesi- ja jätehuollon pitää tietenkin olla kunnossa. Samoin mökin rakenteen on oltava riittävän tiivis ja esimerkiksi pesutilojen asianmukaiset”, luettelee Paraisten johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen.
Hän painottaa myös voimassa olevan kaavan merkitystä, onnistuuko mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi. Loma-asuntoja varten kaavoitetulla ranta-alueella tarvitaan poikkeamispäätös, joten kaavoitusosasto päättää ne sitten harkintansa mukaan.
Paraisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Gunilla Granberg (rkp.) näkee pelkkää hyvää mökkiläisten muuttumisessa kuntalaisiksi.
”Samaa mieltä ovat olleet kaavoituksista vastaavat ja kunnan johto, kun olen heidän kanssaan asiasta puhunut. Totta kai se lisää myös lisätarpeita terveydenhuoltoon, mutta vastineeksi saamme kuntaan elinvoimaa. Kukapa sellaista vastustaisi?”
Mökkiläisen oikeutta ryhtyä vakituiseksi asukkaaksi vastoin voimassa olevaa kaavaa on selvitelty jopa oikeusasteissa.
Vuonna 2013 Kangasalan kaupungin ja Roineen rannalla asuvan mökkiläisen kiistaa ratkottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Silloin KHO päätti, että kunnalla oli oikeus estää mökkiläisiä käyttämästä mökkiä vakituisena asuntona.
Mökkiläiset vetosivat silloin muun muassa perustuslain yhdeksänteen pykälään, jonka mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa. Kunta tukeutui maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä siihen, että tontti oli kaavoitettu loma-asumiseen.
Lähes 10 vuotta ei ole muuttanut Kangasalan kaupungin linjaa. Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi ei onnistu mökeiksi kaavoitetuilla ranta-alueilla.
Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen sanoo, että kaupungin intressissä on sijoittaa uudisasutus jo olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja sen tiivistämiseen.
”Palvelujen järjestäminen ja infran, kuten katuverkkojen ja valaistuksen rakentaminen maaseudulle nykyistä laajemmin maksaisi huomattavasti. Tulijoita ei ole riittävästi, jotta kustannukset tulisivat katetuksi. Laskun jakajia maaseudulle muuttajissa on kohtuullisen vähän, joten kustannukset tulisivat pääosin taajamissa asuvien maksettaviksi.
Hänen mukaansa kaupunki tahtoisi kuitenkin pitää kyläkeskittymät asuttuina, ja siellä vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi onnistuu kaupungissa laaditun yleiskaavan puitteissa. Auvisen mukaan tällaisia vapaa-ajan rakennuksia on Kangasalan kunnan alueella noin 300.
Kukaan ei tiedä, kuinka moni mökkiläisistä asuu käytännössä jo nyt vapaa-ajanasunnoillaan – vaikka virallista lupaa ei siihen heruisikaan.
Luken mökkibarometrin mukaan vapaa-ajanasuntojen käyttöaste ponnahti nousuun parina vuotena. Viimeisen viiden vuoden aikana mökkien vuotuinen keskimääräinen käyttöaste on noussut 79:stä 103:een. Samana aikana etätyötä tehneiden osuus – joilla siihen oli mahdollisuus – lisääntyi 7 prosentista 43:een.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat