
Pitkään käyttämättä olleen tulisijan sytyttämisessä ja lämmittämisessä on useita riskejä.
Edellisen tammikuun kovat pakkaset ja kallis sähkön hinta näkyivät Pohjola Vakuutuksen vahinkotilastoissa, sillä rakennuspaloja sattui ennätyksellisen paljon.
Vakuutusyhtiö kertoo, että sen vahinkodatassa näkyvät muun muassa ilmalukkojen aiheuttamat savuvahingot, kipinöistä lähteneet tulipalot sekä väärin säilytettyjen tuhkien aiheuttamat tuhot.
”Tulipaloista johtuvat omaisuusvahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, ja riskinä ovat myös henkilövahingot”, kertoo Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala tiedotteessa.
Tulisijan lämmittämisessä kannattaa vakuutusyhtiön mukaan kiinnittää huomioita ainakin näihin vaaranpaikkoihin:
Kiinni unohtunut pelti voi aiheuttaa sisätiloissa savuvahingon. Savua voi pöllähtää sisään myös ilmalukon takia. Se syntyy, kun kylmää ja kosteaa tulisijaa lämmitetään liian nopeasti.
”Pitkään käyttämättä olleen tulisijan lämmittäminen tulee aloittaa pikkuhiljaa”, Kujala neuvoo.
Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan lämmittäminen sisältää tulipaloriskin. Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi.
Tulipaloja aiheutuu myös tulisijasta singahtaneista kipinöistä, jotka sytyttävät ympärillä olevan materiaalin. Tulisijan edessä ei saa koskaan säilyttää palamisherkkiä asioita, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.
Tuhkan tulee aina antaa jäähtyä tulipesässä. Vasta sen jälkeen tuhkan voi nostaa palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja kaataa vettä tai talvella lunta päälle.
Tuhkan säilytysastiaa ei tule koskaan jättää terassille tai rakennuksen välittömään läheisyyteen.
”Pienikin tuulenvire voi saada lämpimän tuhkan syttymään uudelleen vielä vuorokausien päästäkin”, sanoo Kujala.
Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta ja ennaltaehkäisee muun muassa vaarallisia nokipaloja. Savuhormissa syttyvä nokipalo saattaa sytyttää hormin vieressä olevat kattorakenteet palamaan.
Ammattilaisen tekemä nuohous tulee suorittaa vakituisessa asunnossa vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa. Yli kolme vuotta käyttämättä ollutta tulisijaa ei saa käyttää ennen kuin se on nuohottu ja tarkastettu.