• MT 100 vuotta sitten: Tanskalaisella voilla on Britanniassa parempi maine kuin suomalaisella

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 29.4.1926 myös häikäilemättömästä häädöstä, joka oli johtaa navetan purkamiseen.
    Tanskalainen voi kävi kaupaksi vain sen perusteella, että se oli tanskalaista. Kuvituskuva.
    Tanskalainen voi kävi kaupaksi vain sen perusteella, että se oli tanskalaista. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen
    Koti|Historia ja perinne
    2.5.202612:00
    Tuovi Mäkipere

    Englantilaisen tukkuliikkeen edustaja voimme asemasta Englannissa.

    Viime viikon lopulla saimme kuulla, että maahamme oli saapunut suuren englantilaisen voitukkuliikkeen A. J. Mills & C:o. Ltd:n edustaja Mr. George A. Mills Manchesterista.

    Käytimme heti tilaisuutta hyväksemme ja lähetimme haastattelijamme hra Mills'in puheille. Saimme kuulla, että hän oli tullut maahamme Ruotsin kautta, missä hänen liikkeellään oli kauppasuhteita, että hän aikoi jatkaa matkaansa takaisin kotimaahan poiketen välillä Viroon ja Latviaan.

    Hra Mills'in edustama liike toimii Lontoossa yhtenä suurimpana uusseelantilaisen voin sijoittajana, mutta sen Manchesterin haaraosasto myy, paitsi siirtomaavoita, suuret määrät Tanskan, Ruotsin ja Suomen voita. [...]

    Kysyimme häneltä ensiksi, mikä hänen ajatuksensa Suomen voin laadusta olisi, varsinkin verrattuna tanskalaiseen. Hra Mills ilmoitti käsityksenään, että Suomen voilla on jonkun verran erilainen kokoomus kun tanskalaisella. [...]

    Sitäpaitsi on Suomen voin eri merkkien välillä suurempia eroavaisuuksia kuin Tanskan voin eri merkkien välillä, joten voikaupassa ei vielä ole samaa luottamusta suomalaiseen voihin semmoisenaan kuin on tanskalaiseen voihin.

    Tanskalaista voita saattaa voiliike ostaa yksistään sen nimen perusteella, että se on tanskalaista. Voiliikkeen hoitaja tietää, minkälaista tavaraa hän silloin tulee saamaan. Näin ei ole suomalaisen voin laita. [...]

    Koneelliseen maanmuokkaamiseen suositeltiin yhtä tiettyä äestä Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa mainoksessa.
    Koneelliseen maanmuokkaamiseen suositeltiin yhtä tiettyä äestä Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistussa mainoksessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Ranskalaisen ja saksalaisen kaliyhtymän välillä tehty pitkäaikainen sopimus.

    Viime aikoina on käyty neuvotteluja pitempiaikaisen sopimuksen aikaansaamiseksi saksalaisen ja ranskalaisen kaliyhtymän välillä ja ovat neuvottelut nyt johtaneet tulokseen. Mainittujen yhtymien välillä on tehty sopimus jonka mukaan saksalaiselle kaliyhtymälle jää Saksa ja Société Commerciale saa säilyttää Ranskan siirtomaineen. [...]

    Missä määrin nyt solmittu sopimus tulee vaikuttamaan hintoihin ja myynnin järjestämiseen, se ei sopimusta koskevasta verrattain niukkasanaisesta uutisesta käy selville. Ovathan meillä kalisuolan hinnat vuoden ajan jatkuvasti kohonneet, vaikka ne vieläkin ovat huomattavasti halvemmat kuin esim. Ruotsissa.

    Mahdollisesti koettaa kalitrusti aluksi halvoilla hinnoilla lisätä kalankäyttöä maassamme ja vasta sitten, kun kulutukseen nähden on päästy läntisten naapurimaiden tasolle, kohotetaan hintoja tuntuvammin.

    Häätäjä purkanut häädettävän asunnon ja saunan.

    T.k. 22 p:nä toimitti talollinen, rakennusmestari Tauno Deppner, Kontiolahden Jakokosken kylästä 5 muun henkilön avustamana tilalla n:o 10 samassa kylässä osakkaana asuvan, Antti Hartikaisen asunnolla ennen kuulumattoman, häikäilemättömän häädön.

    Deppner näet avustajineen purki koko asuinkartanon ja saunan ja oli jo alottanut navetankin purkamisen, kun poliisi ehti tulla paikalle ja ehkäisi enemmät toimenpiteet. [...]

    Deppner on avustajineen haastettu käräjiin. Tekoon lienee syynä jokin oletettu epäselvyys Hartikaisen oikeudesta asua sanottua kartanoa.

    Lisää aiheesta
    • Valion Profeel-tuotteita kylmähyllyssä. Kuvituskuva.

      Talous | Proteiinivanukas näyttää mallia muille: Raaka-aineen sijaan valmista ruokaa vientimarkkinoille

    • Suomalaiset elintarvikeyritykset ovat osallistuneet joukolla Berliinin Grune Woche -messutapahtumaan.

      Elintarviketeollisuus | Business Finland uusi strategiansa — miten käy ruokaviennin ohjelmille?

    • Suomalainen syö vuodessa 13 litraa jäätelöä ja muista poiketen läpi vuoden.

      Kauppa | Jo liki puolet jäätelöstä on tuontitavaraa

    Artikkelin aiheet
    voikauppa
    Maaseudun Tulevaisuus
    kauppasuhteet
    Kontiolahti
    kalitrusti
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää