• MT 100 vuotta sitten: Munien hinta ennen joulua alamäessä

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 12.12.1925 myös melkoiset verot pikkurahalla maksaneesta miehestä.
    Loppuvuonna 1925 kananmunien hinta oli laskussa.
    Loppuvuonna 1925 kananmunien hinta oli laskussa.  Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Historia ja perinne
    14.12.202519:00
    Tuovi Mäkipere

    Munamarkkinat. Hinnat alenemaan päin.

    Maaseudun Tulevaisuudelle ilmoitettiin eilen, tiedustellessamme munamarkkinoiden tilannetta Turussa, että munien tarjonta on siellä viime päivinä ollut erikoisen vilkas ja tämän vuoksi hinnat osoittaneet taipumusta laskuun, ollen joka tapauksessa hyvin häilyväisiä.

    Helsingin munamarkkinoilla on tuotannon runsastumista myös ollut viime ja tämän viikon aikana huomattavissa, mutta kun joulumarkkinat juuri ovat ovella, eivät hinnat Helsingissä ole erikoisemmin laskeneet.

    Torihinnat ovat Helsingissä nykyisin 35–36 markkaa [nykyrahassa noin 14 euroa] tiu ja tukkuhinnat 30–31 markkaa [12 euroa] kilolta. Pari päivää sitten on Helsinkiin saapunut suurempi erä venäläisiä munia, joita tarjotaan hintaan 26 markkaa [10 euroa] kilolta.

    Mikäli lähiaikojen erikoisen epävakaista tilannetta voidaan etukäteen arvostella, näyttää siltä, että hintojen laskua on odotettavissa, varsinkin kun ulkomailla on munien kysyntä hyvin heikko.

    Oli siinä viitosia ja kymppejä.

    Maanviljelijä Juho Piipanoja on maksanut noin 250,000 markkaa [98 000 euroa] verojaan Maarian kunnalle viiden ja kymmenen markan [kahden ja neljän euron] seteleissä.

    Hän oli käynyt noutamassa setelit ennen veronmaksuun menoaan Suomen Pankin Turun konttorista, missä ihmeteltiin, mihin niin paljon pikkuseteleitä tarvitsee.

    Tähän P. oli vain tuuminut, että viime kerralla valittelivat häneltä rahojen vastaanottajat setelien suuruutta, minkä vuoksi hän nyt tahtoo varata ”pientä rahaa”. Seteleitä oli kolme suurta taakkaa, joista pankin vahtimestari vei odottaneeseen autoon yhden ja rahojen omistaja kaksi.

    Ja tiistaina nuo samaiset setelit sitten jälleen tuotiin Suomen Pankkiin. Nyt ne jätti Maarian kunnan rahastonhoitaja.

    Kun pankki ei voi ottaa seteleitä ”noin vain uskomalla”, kuten veronkantoviranomaisten oli pakko maanantaina tehdä, ryhdyttiin rahoja pankissa laskemaan ja käytettiin siihen tiistaina monta tuntia. Päivä kävi kuitenkin lyhyeksi, joten toimitusta oli eilen jatkettava.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Viipurin kirkkojen nimiä muutetaan.

    Tiistaina pitämässään kokouksessa päätti Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto muuttaa seurakunnan pääkirkon tähänastisen nimen ”Agricolan kirkko” nimitykseksi ”Tuomiokirkko”. Vanhaa tuomiokirkkoa päätettiin samalla tästedes kutsua ”Agricolan kirkoksi”.

    Mainittu nimien muutos on havaittu asialliseksi ja tarpeen vaatimaksi siitä syystä, että suurempi kirkoista on, hiippakunnanhallinnon tultua siirretyksi Viipuriin, luonnollisesti muodostunut tuomiokirkoksi ja että entiseen tuomiokirkkoon kertomatiedon mukaan on haudattu piispa Mikael Agricola, joten juuri tämän temppelin nimessä on sopivinta hänen muistoansa kunnioittaakseen.

    Mies lankakeränä.

    Eräänä aamuna herätti vartiokonstaapelin huomiota Vaasassa Vaskiluodolla muudan laivasta tuleva mies, jonka paksuus oli aivan suhteeton.

    Poliisi pidätti miehen ja toi poliisiasemalle, jossa mies tarkastettiin ja huomattiin hänen vyötäröilleen kiertäneen 4 vyyhtiä vaaleanpunaista villalankaa, jonka aikoi salakuljettaa maihin.

    Lisää aiheesta
    • Suola auttaa kuoren irtoamisessa vain heti keittämisen jälkeen. Arkstokuva.

      Ruoka | ”Näin muna kuuluu kuoria”, neuvoo tieteentekijä

    • Viime vuonna kuorimunia ja munatuotteita kulutettiin keskimäärin 11,7 kiloa henkeä kohden.

      Kananmunantuotanto | Suomalainen söi viime vuonna noin neljä munaa viikossa mutta silti munia riitti vientiin yllin kyllin

    • Mitä 16-vuotias tekee parilla kymmenellä eurolla kuussa? Ostaa karkkia? Tai mitä se kellekään kuuluu?

      Kodin talous | Pankki kyselee teinin käteisen käyttöä – kummallista holhousta, harmaata taloutta ei näin ehkäistä

    • Nykyään maataloustieteiden opiskelijat ovat tuttu näky Helsingin yliopiston Viikin-kampuksella, mutta vuonna 1925 maatalouskorkeakoulu vasta päätettiin sijoittaa pääkaupunkiin. Kuvituskuva vuodelta 2025.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Arpa suosi Helsinkiä, kun maatalouskorkeakoulun sijainnista päätettiin

    Artikkelin aiheet
    MT 100 vuotta sitten
    kananmunat
    Suomen markka
    Viipuri
    salakuljetus
    Suomen historia
    Käteinen raha
    Maanviljelijät
    Maa- metsä-ja riistatalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää