Määräaikaisista sähkösopimuksista pyritään eroon ”valemuutoilla” – KKV:n mukaan jopa sähkönmyyjien kerrotaan ehdottaneen sopimuskikkailua

Määräaikaisista sähkösopimuksista yritetään päästä eroon ”valemuuttamalla” ja vaihtamalla liittymäsopimus puolison nimiin. Kun sähkönsiirtoyhtiö ilmoittaa omistajanvaihdoksesta sähkön myyjälle, vanha sopimus purkautuu ja puoliso voi tehdä uuden, halvemman sopimuksen toisen yhtiön kanssa.

STT selvitti asiaa sähköyhtiö Oomin ja energiayhtiö Helenin välillä sopimusta vaihdelleen lukijan yhteydenoton jälkeen. Sähköyhtiöt pitävät kyseisenlaista toimintaa sopimusrikkomuksena, mutta asian valvontaan ei juuri ole keinoja.

Oomi ei antanut asiasta haastattelua, mutta toimitti STT:lle sähköpostitse lausuntonsa. Oomin mukaan valemuutossa on kyse tilanteessa, jossa sähkösopimus ei oikeastaan pääty, vaan se siirretään toiselle henkilölle samassa käyttöpaikassa.

”Jos asiakas jää kuitenkin asumaan käyttöpaikkaan eikä muutto vastaa tosiasiallista tilannetta, asiakkaan menettelyä voidaan käytännössä pitää sopimusrikkomuksena”, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Oksanen Oomin lausunnossa.

Helenin asiakkuudet ja palvelut -liiketoiminnasta vastaava johtaja Anu-Elina Hintsa sanoo, että sähkönmyyntiehdot kieltävät vastaavan kikkailun. Hän viittaa kohtaan 10.2.4., jossa sanotaan, että ”kumpikin sopijapuoli saa irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla määräaikaisen myyntisopimuksen, kun käyttöpaikka vaihtuu toiseksi esimerkiksi käyttäjän muuton takia, jollei muuta ole sovittu”.

Hintsa käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa omakotitaloaan vuokrannut myy talon toiselle taholle, mutta vuokralainen pysyy samana.

”Silloin kiinteistön omistajuuden vaihdoksella, jossa sähköliittymän haltija myös vaihtuu, ei ole merkitystä. Sähkön käyttäjä pysyy samana, ja hänen sähkösopimuksensa eli vuokralaisen sähkösopimus pysyy voimassa. Siinä mielessä tällä liittymän omistajuudella ei ole merkitystä verkko- tai sähkösopimuksen haltijuuteen.”

Hintsa kertoo, että Helen saattaa ottaa asiakkaaseen yhteyttä, jos tämän toiminta näyttää poikkeavalta ja "valemuuttoa" on syytä epäillä. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa kalliimpi määräaikainen sopimus irtisanotaan ja samaan aikaan muut sähköyhtiöt kampanjoivat paljon.

”Olemme muutamia tapauksia käyneet läpi ja kysyneet asiakkaalta, että oletko tosiaan muuttamassa. Mutta järjestelmäthän eivät valitettavasti sitä systemaattisesti mahdollista. Se vaatisi sähkönmyyjien ja verkon haltijoiden yhteiseltä datajärjestelmältä tarkempia kirjauksia, mutta se ei mahdollista tällaista tällä hetkellä.”

Nyt valvonta on Hintsan mukaan enemmänkin kunkin myyjän omaan aktiivisuuteen ja toimintamalleihin perustuvaa poikkeamien hallintaa. Hänen mukaansa tilanteet on saatu sovittua asiakkaiden kanssa keskustelemalla.

”Asiakkaat ovat olleet ihan ymmärtäväisiä, kun on käyty läpi, minkä takia on tärkeää, että pidetään molemmat sopimuksesta kiinni.”

Helenin asiakkaissa ei ole Hintsan mukaan ollut kovin monta niin sanottua valemuuttajaa. Hän uskoo, että siihen vaikutti yhtiön vuoden takainen kampanja, jonka aikana suurin osa aiemmin kalliimman sopimuksen solmineista Helenin asiakkaista siirtyi puolivuotiseen sopimukseen.

Oomi luottaa siihen, että asiakkaat ymmärtävät määräaikaisten sopimusten sitovuuden.

”Suurin osa asiakkaistamme ymmärtää myös sen, että jos sopimus päätetään oikeudettomasti ennenaikaisesti, kustannukset kuitenkin syntyvät jo hankitun sähkön osalta ja sähkönmyyjälle tulee kustannuksia”, Oksanen sanoo Oomin lausunnossa.

Kilpailu- ja kuluttajavirastoon (KKV) on tullut yhteydenottoja, joissa kuluttajat ovat kertoneet toisen sähkönmyyjän ehdottaneen heille valemuuttokikkailua sopimuksen vaihtamiseksi, kertoo erityisasiantuntija Matias Kinnunen.

”Ei varmaan ole sähköyhtiöiden tai toimialankaan näkökulmasta hyvä tilanne, että tällaisia ehdotuksia myyjien puolelta tehtäisiin, mutta tämmöisiä yhteydenottoja meille on kuitenkin tullut.”

KKV ei ole antanut Kinnusen mukaan linjausta sopimuksen päättämiseen muuttoperusteella, sillä tilanteita tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.

Hän ei voi kertoa, miten yksittäistapaukset kuluttajaneuvonnassa on käsitelty, mutta yleisesti tapana on sovitella tilannetta kuluttajan ja yhtiön kanssa. Jos ratkaisua ei löydy, kuluttaja voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. KKV:n tiedossa ei kuitenkaan ole, että kuluttajariitalautakunta olisi antanut ratkaisuja ”valemuutoista”.

Kinnusen mukaan sähköstä, varsinkin määräaikaisista sähkösopimuksista, tuli viime vuoden aikana paljon yhteydenottoja KKV:hen. Yleisimmin kuluttajat etsivät keinoja päästä eroon kalliista määräaikaisesta sopimuksesta tai saada sen hintaa alemmaksi.

KKV on julkaissut kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön perustuvan laskurin, jolla voi arvioida, onko määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus kohtuuton ja onko sähköyhtiöltä mahdollista vaatia hyvitystä.

Kinnunen kehottaa olemaan yhteydessä sähköyhtiöön, jos laskurin ja sen ohjeiden mukaan kohtuullisuuden raja ylittyy. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, asian voi viedä kuluttajariitalautakuntaan.

”Isommassa kuvassa voi miettiä, mitä tällainen toiminta kertoo asiakkaiden tilanteesta ja näistä sopimuksista, jos tällaista kikkailua tehdään sähkön eli perushyödykkeen osalta.”