• Tiesitkö? Kuningas Charles III:n mittavaan omaisuusluetteloon kuuluu myös kyhmyjoutsenia

    Halutessaan brittihallitsija voi vaatia omistusoikeutta kyhmyjoutseneen, joka ui avoimessa vedessä ja jota ei ole merkitty kenenkään muun omaisuudeksi.
    Tilaajalle
    Kyhmyjoutsen saattaa Isossa-Britanniassa kuulua kulloisenkin hallitsijan omaisuuteen. Kuvituskuva.
    Kyhmyjoutsen saattaa Isossa-Britanniassa kuulua kulloisenkin hallitsijan omaisuuteen. Kuvituskuva. Kuva: Markku Vuorikari
    Koti|Historia ja perinne
    5.10.202523:00
    Tuovi Mäkipere

    Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III omistaa koko joukon maa- ja vesialueita, kiinteistöjä, taidetta, jalokiviä sekä kaikenlaista muutakin. Kulloisenkin brittimonarkin omaisuusluetteloon kuuluu myös pitkä rivi kyhmyjoutsenia.

    Jo keskiajalla Englannissa ja Walesissa oli voimassa laki, jonka mukaan hallitsija omistaa kaikki vailla omistajaa olevat kyhmyjoutsenet avoimessa vedessä. Tämän lainsäädännöllisen erikoisuuden taustalla oli keskiaikainen muoti ja maku.

    Kyhmyjoutsenet olivat keskiajan Euroopassa aatelisten suosimaa ylellisyyttä. Joutsenia valmistettiin ruuaksi erityisesti juhla-aterioille, ja usein ne paistettiin kokonaisina nahkoineen ja höyhenineen. Esimerkiksi kuningas Henrik III tilasi vuonna 1247 joulupöytäänsä peräti 40 joutsenta.

    Lisää aiheesta
    • Kuninkaalliset mehiläiset saivat uuden isännän Lontoossa.

      Piha ja puutarha | Mehiläisillekin kerrottiin kuningatar Elisabetin kuolleen ‒ tapa on vanha perinne, jonka toivotaan pitävän pesän tyytyväisenä

    Periaatteessa myös nykymonarkki voi vaatia omistusoikeutta mihin tahansa kyhmyjoutseneen, joka ui avoimessa vedessä ja jota ei ole merkitty kenenkään muun omaisuudeksi, mutta tätä oikeutta käytetään pääasiassa Thames-joen tietyillä alueilla.

    Nykyään joutsenten laskemisen tarkoituksena ei ole hallitsijan juhlapöydän ruokalistan kartuttaminen, vaan luonnonsuojelu. Thames-joella liikehtii joka vuosi viiden päivän ajan perinteinen soutuvenekunta nimeltä Swan Uppers.

    Kun venekunta havaitsee joutsenen, he soutavat varovasti eläimen ympärille ja tarkistavat sen terveyden. Thamesillä joutsenille aiheutuu vammoja ja haavoja esimerkiksi siimoista ja koukuista.

    Jos joutsenvanhemmat on rengastettu jonkin yrityksen renkaalla, poikaset merkitään saman yrityksen renkaalla. Jos vanhemmilla ei ole rengasta, sitä ei poikasiinkaan kiinnitetä, ja periaatteessa nämä merkitsemättömät joutsenet kuuluvat brittimonarkille.

    Lähteet: royal.uk, Smithsonian Magazine 31.7.2017

    Lisää aiheesta
    • Antonio Caprarica: Kuningas Charles III. 436 s. Minerva Kustannus.

      Kirjallisuus | Kuningas Charles III ei koske itse hammastahnatuubiin – myös gin tonicin jäiden on ehdottomasti oltava tietyn muotoisia

    • Historia ja perinne | Tiesitkö: Eurooppalaisessa valtiossa on vuosisatojen ajan vallinnut absoluuttinen monarkia

    • Ilari Aallon keskiaikaisessa yrttitarhassa Raisiossa kasvaa noin 40 hyötykasvia, koiruohosta keltamoon ja nokkosesta rohtoraunioyrttiin.

      Piha ja puutarha | Keskiajalla lannoitetta riitti peltoon vain yhdessä maakunnassa

    • Andrew Brown pelkää, että jopa puolet pienistä perhetiloista lopettaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

      Maatalouspolitiikka | Brittiviljelijälle maksetaan siitä, ettei hän tuota ruokaa – ”Tämä on hulluutta”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Kuningas Charles III
    kyhmyjoutsen
    brittimonarkia
    Thames-joki
    luonnonsuojelu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää