
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Charles III omistaa koko joukon maa- ja vesialueita, kiinteistöjä, taidetta, jalokiviä sekä kaikenlaista muutakin. Kulloisenkin brittimonarkin omaisuusluetteloon kuuluu myös pitkä rivi kyhmyjoutsenia.
Jo keskiajalla Englannissa ja Walesissa oli voimassa laki, jonka mukaan hallitsija omistaa kaikki vailla omistajaa olevat kyhmyjoutsenet avoimessa vedessä. Tämän lainsäädännöllisen erikoisuuden taustalla oli keskiaikainen muoti ja maku.
Kyhmyjoutsenet olivat keskiajan Euroopassa aatelisten suosimaa ylellisyyttä. Joutsenia valmistettiin ruuaksi erityisesti juhla-aterioille, ja usein ne paistettiin kokonaisina nahkoineen ja höyhenineen. Esimerkiksi kuningas Henrik III tilasi vuonna 1247 joulupöytäänsä peräti 40 joutsenta.
Periaatteessa myös nykymonarkki voi vaatia omistusoikeutta mihin tahansa kyhmyjoutseneen, joka ui avoimessa vedessä ja jota ei ole merkitty kenenkään muun omaisuudeksi, mutta tätä oikeutta käytetään pääasiassa Thames-joen tietyillä alueilla.
Nykyään joutsenten laskemisen tarkoituksena ei ole hallitsijan juhlapöydän ruokalistan kartuttaminen, vaan luonnonsuojelu. Thames-joella liikehtii joka vuosi viiden päivän ajan perinteinen soutuvenekunta nimeltä Swan Uppers.
Kun venekunta havaitsee joutsenen, he soutavat varovasti eläimen ympärille ja tarkistavat sen terveyden. Thamesillä joutsenille aiheutuu vammoja ja haavoja esimerkiksi siimoista ja koukuista.
Jos joutsenvanhemmat on rengastettu jonkin yrityksen renkaalla, poikaset merkitään saman yrityksen renkaalla. Jos vanhemmilla ei ole rengasta, sitä ei poikasiinkaan kiinnitetä, ja periaatteessa nämä merkitsemättömät joutsenet kuuluvat brittimonarkille.
Lähteet: royal.uk, Smithsonian Magazine 31.7.2017