

Ilkka Karttusen mökin huussi Ranuanjärven maisemissa sai alkusykäyksen, kun vanhassa alkoivat laudat lahota ja vaimokin toivoi jo siistimpää ja puhtaampaa.
Karttunen näki uuden huussin muodon ja toteutuksen päässään heti, kun hän oli valinnut mallistosta perheelle sopivan kompostoivan käymälän. Korkea säiliö vaati omat säätönsä sekä sisä- että ulkopuolelle.
”Ryhdyin syksyllä hommiin ilman piirustuksia ja vatupassia. Minulla on sellainen tyyli, että rukkaan sitten matkan varrella suunnitelmia tarpeen mukaan”, mies toteaa.
Kompostoivan käymälän säiliö istuimineen ja tuuletusputkineen maksoi 600–700 euroa. Kaikki muu löytyi omasta takaa ruuveja ja puunsuoja-aineita lukuun ottamatta.
Karttunen on taitava moottorisahan käyttäjä ja kaataa ongelmapuita omilta tiluksilta – ja muidenkin, jos pyydetään. Puutavaraa siis kertyy, ja omalla vannesahalla hän tekee niistä erikokoista rakennusmateriaalia ohuesta laudasta tuppeen sahattuun lankkuun asti.

Suurehkon säiliön Karttunen päätti piilottaa sisätilaan rakentamalla sinne korokkeen, jonne vievät muutaman askelman portaat.
Tuppeen sahattu lauta luo sisätiloihin eräkämpän tuntua, ja seiniin hän asensi sentin vahvuista lautaa paneeliksi.
Kaareva katto vangitsee katseet. Sisätilan ergonomia oli siihen oikeastaan pääsyy, mutta oli taiteellisella vaikutelmallakin merkitystä.

”Ei kaareva katto ole vaikea tehdä, mutta tietenkin suoraa isotöisempi. Sahasin kaarevuuden ensiksi leveään lankkuun, ja siihen asensin vain laudoituksen päälle. Päällimmäiseksi naulasin paanukaton.”
Paanut Karttunen sahasi mäntylaudasta moottorisahalla sopiviksi paloiksi. Pian se saa päällensä kosteutta torjuvan hautatervan.
”Ostin tervaa 10 kiloa hintaan 300 euroa, joten kaikkinensa huussi maksoi tonnin verran.”
Säiliöön laitetaan sitä itseään, ja ulos pitäisi tulla pelkkää multaa.
Huussin säiliöstä nousee musta tuuletusputki katolle, mikä saa yhdessä korkean säiliön kanssa rakennelman näyttämään hieman saunalta. Onpa joku koiranleuka nimennyt istuimen ”heti valmiiksi” kiukaaksi.
Hajunpoisto ei ole hormin varassa. Kokeneena mökkeilijänä Karttunen tietää, että hajuhaitat selätetään kuivakäymälän rakenteella ja oikealla käytöllä.
Suotonesteet menevät pohjasta läpi omaan säiliöön. Kärpäset ja hajut pysyvät loitolla, kun kariketta käyttää reilusti isompien asioiden jälkeen.
Tyhjennysväli on pitkä, ja lopputuotteena pitäisi periaatteessa tulla vain multaa. Huussilla on edessä ensimmäinen kesä, joten aika näyttää.

Lämpöeristetty säiliö olisi omiaan myös kylmiin vuodenaikoihin, mutta Karttusen luomusta on tarkoitus käyttää lähinnä kesäisin.
”Vedin valoja varten sähköt roikalla, joten helpostihan sisään voisi asentaa vaikka auton sisälämmittimen. Toisaalta olen tehnyt tämän tarkoituksella melko harvaksi, jotta ilma vaihtuu eivätkä rakenteet homehdu.”
Talvikäyttöä varten mökin yhteydessä on toinen kuivakäymälä, mikä on kylminä vuodenaikoina luksusta. Hajuhaittoja ei siinäkään ole ollut.
”Tuuletusputki menee katolle ja neste pihalle säiliöön. Virtsan poistoputkeen on yhdistetty vesiputki lavuaarin käsienpesualtaasta, joten vesilukko estää hajut.”
Vesivessaa tontille ei tule. Siitä on sekin ilo, että paineveden puuttuessa laki ei velvoita rakentamaan puhdistamoa tai keräämään vessavesiä umpisäiliöön.
Keskelle pihaa tulevasta kaivosta nousee vesi lihasvoimin, ja käyttövedet voi heittää kukkapenkkiin maan imeytettäväksi.
”Tahdon pitää tämän puuhapirttinä, jossa ei tarvita kaikkia mukavuuksia.”