Tuntuuko sinusta siltä, että mökkeily vie paljon rahaa? Asiantuntija vinkkaa, miten rahat saa riittämään

Suomalaiset käyvät mökillä tyypillisesti yhdestä viiteen kertaa vuodessa. Neljännes ei mökkeile lainkaan, selviää S-Pankin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Mökillä vietetään useimmiten yhdestä kolmeen päivää, eli viikonlopun verran. Näiden lyhyiden mökkikäyntien osuus on kasvanut hieman viime vuodesta. Yli 60-vuotiaat viihtyvät mökillä nuorempia pidemmän ajan kerrallaan.

”Oman mökin omistajat mökkeilevät selvästi enemmän kuin yhteiskäytössä olevien mökkien käyttäjät. Yhteiskäytössä oleva mökki on tyypillisesti vanhempien tai suvun omistama, ja vuoroista on sovittava useamman käyttäjän kesken. Kun mökille voi mennä vapaasti silloin kun haluaa, sitä myös käytetään aktiivisesti”, toteaa S-Pankin lainapalveluiden kehityspäällikkö Annemari Airaksinen.

Airaksinen jatkaa, että toisaalta yhteisomistus voi olla hyvä tapa jakaa mökin kustannuksia ja vastuita – kun talous suunnitellaan yhdessä, mökkielämästä voi nauttia huolettomammin.

Yleisin mökkiseuralainen on puoliso, mutta myös lasten ja kavereiden kanssa mökkeillään.

Erityisesti nuoret aikuiset viihtyvät mökillä kaveriporukassa, kun taas nelikymppisten mökkiseurueeseen kuuluvat tyypillisesti lapset.

Lähes joka viides mökkeilee myös yksin. Näin tekevät erityisesti yli 70-vuotiaat.

Puolelle suomalaisista mökkimatka saa olla enintään 100 kilometriä. Lähes joka kymmenes matkustaisi vain alle 20 kilometriä, ja yhtä monelle matkan pituudella ei ole väliä.

Puolelle mökin omistajista tai yhteiskäytössä olevan mökin käyttäjistä mökkimatkan pituus onkin enintään 100 kilometriä. Oman mökin omistajista hieman suurempi osuus, 64 prosenttia, matkustaa mökilleen alle 100 kilometriä.

Harvempi kuin joka kymmenes matkustaa yli 400 kilometriä päästäkseen mökille.

Noin puolet pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista on kuitenkin valmiita matkustamaan mökille jopa 200–300 kilometrin verran.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden mökkimatkat ovatkin pidempiä kuin muualla Suomessa asuvien.

Moni viihtyisi mökillä enemmänkin, mutta siihen ei aina ole mahdollisuutta. Mökillä vietettyä aikaa vähentävät eniten vapaa-ajan vähyys ja pitkä matka.

Huonon sään vaikutus mökkeilyhaluihin on hieman pienentynyt viime vuodesta, ja se vähentää miesten mökkeilyintoa enemmän kuin naisten. Yleinen hintojen nousu vähentää joka kymmenennen vastaajan mökkeilyä.

Vastaajista kuusi prosenttia on luopunut mökistä viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisimpiä syitä luopumiseen ovat mökin liian suuret kunnossapitotarpeet ja halu viettää vapaa-aikaa muilla tavoin kuin mökkeilemällä.

Mökkiin liittyvät kustannukset, kuten tiemaksut ja remontit, vaikuttivat noin kuudenneksen päätökseen. 13 prosenttia mökistään luopuneista sen sijaan vaihtoi suurempaan.

Siirtolapuutarhat ovat aivan oma mökkeilyn muoto. Arkistokuva. Kuva: Rami Marjamäki

”Haastavista taloudellisista ajoista huolimatta vain harva oli luopunut mökistä arjen kasvaneiden kustannusten vuoksi. Mökin rauha on suomalaisille tärkeä vastapaino kiireiselle arjelle, eikä siitä olla valmiita luopumaan kovin helposti. Mökkielämä voi kuitenkin aiheuttaa yllättäviäkin kuluja, kuten remonttitarpeita tai matkakustannuksia”, Airaksinen sanoo.

Hän toteaa, että talouden tasapainottaminen arjen menojen ja vapaa-ajan unelmien välillä on yhä tärkeämpää.

”Esimerkiksi pienillä arjen valinnoilla ja vaikkapa mikrosäästämisellä voi kerryttää puskuria mökkikustannuksiin.”

Kyselytutkimuksen toteutti S-Pankin toimeksiannosta Kantar. Vastaajia oli 1 001, ja he edustivat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä. Mukana oli vastaajia eri alueilta, ammattiasemista ja tuloluokista.