Vuoden trendikkäimmiksi kasveiksi valittiin kestäviä ja helppohoitoisia

Suomalaiset viher- ja puutarha-alan järjestöt ovat valinneet tämän vuoden trendikkäimmät kasvit. Niiden valinnalla halutaan nostaa esiin kuluttajille mielenkiintoisia ja terveitä kasveja, joita on myös hyvin saatavilla kotimaisilta taimitarhoilta ja puutarhamyymälöistä.

Lisäksi valitut kasvit ovat ulkonäöltään edustavia ja kotipuutarhoissa helppohoitoisia ja käyttökelpoisia koristekasveina sekä hyötykasveina. Trendikasvit valinneet järjestöt ovat Taimistoviljelijät ry (TVY), Suomen Puutarhakauppiaat ry (SPK) ja Maisemasuunnittelijat ry (MAS).

Puista trendikasveiksi on valittu kapeakasvuiset lehtipuut. Ne sopivat hyvin pienille pihoille, joissa halutaan säilyttää avaruutta ja valoisuutta.

Kapeakasvuiset puut tarjoavat vehreyttä ja korkeutta luomatta voimakkaita varjoja. Isoimmilla tonteilla ne tuovat pilari- ja kartiomuotoisina muotovaihtelua kasvillisuusistutuksiin ja puurivistöihin.

Monista lehtipuusuvuista löytyy kapeakasvuisia lajikkeita. Kokeilemisenarvoisia ovat muun muassa marjatuomipihlaja 'Obelisk’, pilaritervalepät ’Pyramidalis’ ja ’Sakari’, pylväshaapa ’Erecta’, pylväspihlajat ’Fastigiata’ ja 'Autumn Spire´, kartiometsälehmus ’Rancho’ sekä kekometsälehmukset ’Böhlje’ ja ’Erecta’.

Pensaista järjestöt nostavat esiin pensasangervot. Runsaasti kukkivat, monen muotoiset ja kokoiset pensasangervot on helppo saada viihtymään, sillä ne ovat vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen.

Köynnöksistä valittiin köynnöshortensia, joka on näyttävä ja reheväkasvuinen ja sopii varjoisten tai puolivarjoisten paikkojen vehreyttäjäksi.

Köynnöshortensia on alussa hidaskasvuinen. Kasvun alkuun päästyään se voi kasvaa jopa 10 metriä korkeaksi ja pari metriä leveäksi. Kuva: Anja Weckman

Hyötykasveista valinta kohdistui omenarupea kestäviin omenapuihin. Omenarupi on sienitauti, joka aiheuttaa omenoihin tummia, rupimaisia laikkuja. Herkimmät omenalajikkeet halkeilevat rupilaikkujen kohdalta ja altistuvat näin muillekin taudeille.

Pihan omenapuiksi kannattaakin valita satoisia ja ruvenkestäviä lajikkeita. Kesäsatoa toivova valitsee kesälajikkeita, kuten ’ Norland’, ’Pirja’ ja ’Viurilan Ananas’.

Syyslajikkeista ruvenkestäviä ovat muun muassa ’Moskovan Päärynäomena’, ’Pekka’, ’Särsö’ ja ’Uslada’. Maukkaita ja varastointia kestäviä jouluomenia kaipaava valitsee talvilajikkeita, kuten ’Antonovka’ ja ’Solnychko’.

Perennoista trendikkäimmäksi valittiin maksaruoho.

Maksaruohot ovat mehikasveja, joiden mehevät, vettä varastoivat lehdet mahdollistavat maksaruohojen menestymisen kuivilla paikoilla. Näin ne myös sietävät auringonpaahdetta perennoista parhaiten.

Maksaruohot ovat ehdoton valinta perhospuutarhaan, sillä kukinnot houkuttelevat perhosia ja pölyttäjiä. Kukka on lajin mukaan väriltään keltainen, valkoinen, vaaleanpunainen tai punainen.

Maksaruohon valinta heijastelee myös kansainvälisiä trendejä. Iso-Britannialaisen The Royal Horticultural Societyn (RHS) mukaan vuosi 2025 tuo ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden entistä enemmän näkyviin puutarhoissa.

Britanniassa puutarhurit varautuvat sekä tulviin että kuivuuteen. Puutarhan istutuksiin on valittava kasveja, jotka kestävät kesän pitkiä hellejaksoja.

Kihokki on suomalainen lihansyöjäkasvi. Kuva: Juho Rahkonen

Toisaalta puutarhan on tärkeää pidättää vettä, sillä tulvariskit ovat tulevaisuudessa entistä suuremmat. Tämä johtaa siihen, että puutarhoja suunnitellaan yhä luonnonmukaisemmiksi.

RHS ennustaa myös, että pieniin pihoihin on entistä enemmän tunkua sähköautojen yleistyessä. Kadunvarteen parkkeeraus ei enää onnistu, vaan auto on saatava lähelle latauspistettä.

Lisäksi järjestö nostaa lihansyöjäkasvit, marjapensaat ja hauskat kokeilut vuoden trendeiksi.

Myös Garden Design -sivusto nostaa kuivuuden ja kuumuuden yhdeksi tärkeimmistä puutarhoihin vaikuttavasta tekijästä. Sivusto suosittelee paitsi kuivuutta, myös tulta kestäviä kasvilajeja puutarhaan.

Tuhoisat maastopalot ovatkin yleistyneet maapallon lämpimillä alueilla viime vuosina.