Väkivaltaviihde lapsena vaikuttaa aggressiivisuuteen myöhemmin, mutta tutkimus yllätti tyttöjen osalta

Suomessakin on huolestuttu nuorten ja alaikäisten väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntymisestä. Silmitöntä, jopa aseellista voimaa käyttäen nuoret ryöstävät uhreilta merkkivaatteita ja puhelimia tai ovat muuten vain aggressiivisia ja tappelevat.

THL:n muutaman vuoden takaisessa kyselyssä 16 prosenttia peruskoululaisista oli kokenut fyysistä uhkaa. Selityksiä on haettu köyhyydestä, perhetaustasta, kotoutumisvaikeuksista tai päihdeongelmista.

Tuore tutkimus löytää selitykseksi aiemmin varhaislapsuudessa nähdyt väkivaltaiset kohtaukset televisiossa tai elokuvissa. Niiden todettiin ainakin kytkeytyvän nuorten myöhempään aggressiivisuuteen.

Kanadassa Montrealin yliopistossa oli pantu merkille, että pikkulasten näkemä ruutuväkivalta vaikutti tutkimusten mukaan heidän käyttäytymiseensä. Tutkijoita kuitenkin kiinnosti mahdollinen yhteys myöhempään ilmenevään aggressiivisuuteen.

He organisoivat tutkimuksen, jossa nelivuotiaana nähty väkivalta linkitettiin käyttäytymiseen 15-vuotiaana. Tutkimukseen osallistui keskiluokkaisesta väestöstä noin 2 000 tyttöä ja poikaa, joilla kokemuksen mukaan on pienin riski muita vahingoittavaan käyttäytymiseen.

Vanhemmat luokittelivat nelivuotiaitten lastensa näkemän väkivallan neliportaisella asteikolla, jossa toisessa ääripäässä oli ”ei koskaan” ja toisessa ”usein”. Väkivalta oli joko fyysistä tai sanallista – tarkoituksena vahingoittaa toista.

Lapset itse vastasivat vuosikymmentä myöhemmin 15-vuotiaina kyselyihin omasta aggressiivisuudestaan. Kysymykset sisälsivät yksityiskohtaisia kuvauksia erilaisista väkivaltaisista tilanteista.

Tuloksista kävi ilmi, että noin puolet lapsista ei ollut nähnyt ruutuväkivaltaa koskaan, noin kymmenes näki joskus ja muutama prosentti usein.

Aggressiivisuus 15-vuotiaana oli merkitsevästi kytköksissä pienenä nähtyyn väkivaltaan. Tyypillistä oli toisen lyöminen tai hakkaaminen muuten vain tai ryöstötarkoituksessa. Samoin uhkaukset, jengitappelut ja aseiden käyttö.

Ehkä yllättävää oli, että kytkös ei juuri näkynyt tytöillä, vaikka hekin olivat lapsuudessa nähneet ruutuväkivaltaa lähes yhtä usein kuin pojat.

Lasten varjeleminen ruutuväkivallalta on tänään entistäkin hankalampaa, kun television oheen on tullut puhelimen ruutu.

Lähde: Int J Environ Res Public Health