Tavaraa on ja hintakin on laskenut: onko aurinkopaneelien hankkiminen edelleen kannattavaa?

Aurinkosähkön pientuotanto on Suomessa yhä yleisempää. Alle yhden megawatin pientuotantolaitteistojen kapasiteetti kasvoi viime vuoden aikana jopa 47 prosentilla.

Energiaviraston alustavien tietojen mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1 000 megawattia, josta pientuotantoa oli 936 megawattia. Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin.

Energiavirasto arvioi, että lähes 30 000 pientaloon asennettiin aurinkosähkölaitteistoja vuonna 2023. Sähköverkkoon kytkemätöntä vapaa-ajan asuntojen tuotantokapasiteettia on yhteensä noin 23 megawattia.

Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi sai kuluttajat ja yritykset ryntäämään aurinkopaneelikaupoille. Nyt buumi on laantunut, mutta kannattaako paneeleihin edelleen investoida?

MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulaisen mukaan aurinkoenergiatuotantoon investoiminen on nyt huomattavasti kannattavampaa ja järkevämpää kuin menneen energiakriisin aikaan.

”Kun paniikinomainen investointiryntäys on sulanut, hinnat ovat laskeneet. Tavaraa saa hyvin, koska tavarantoimittajat hankkivat paljon tuotteita varastoihin”, hän sanoo.

”Sähkön hinta on tässä tapauksessa kuin kuumemittari: mitä korkeampi sähkönhinta, sitä kovempi kiinnostus aurinkoenergiaan.”

Sähkön keskihinta on laskenut energiakriisin jälkeen, mutta Suomessa hintavaihtelu on silti Euroopan suurinta. Suomessa on oltu pitkään sähkön tuonnin varassa, ja tuotantoresurssit ovat niukat.

Kainulaisen mielestä aurinkosähkön tuottaminen on maatalousyritykselle tai muulle elinkeinotoiminnalle edelleen järkevää. Esimerkiksi maatiloilla tarvitaan vuoden ympäri tasaisesti sähköä hinnasta huolimatta.

Aurinkoenergiaan satsaus on pitkän aikavälin sijoitus, jopa 20 vuotta.

”Siihen aikavälille mahtuu energiakriisi jos toinenkin. Investoinnilla maksetaan täten hintavakaudesta.”

Lisäksi jokaiselta sähkön pientuottajalta jää vääjäämättä ylimääräistä sähköä, jota voi myydä eteenpäin, elleivät tuotantomäärät ole todella pieniä. Ylijäämäsähköä myydään tavallisesti pörssisähkön hinnalla eteenpäin.

Maatilat voivat saada myös 40 prosentin investointituen sähkösatsaukseen. Kainulainen kertoo, että nämä tuet ovat olleet Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeran haetuimpia tukia.

Tuen ehtona on se, että tuotettu energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa.

Yrittäjälle oma sähköntuotanto tuo säästöä hintapiikkien välttämisen lisäksi myös siksi, että itse tuottamastaan sähköstä ei tarvitse maksaa siirtohintaa. Se on merkittävä etu hinnassa, sillä jopa kaksi kolmasosaa sähkölaskusta koostuu sähkön siirrosta.

Kainulainen ei uskalla arvioida mökkiläisen tai pientaloasujan sähköntuotannon kannattavuutta. Hän kuitenkin toteaa, että kysymys on siitä, mistä sähkönsä haluaa hankkia, kun sitä on hankittava.

Tärkein tekijä kannattavuuteen määräytyy ostohetkellä: huonolaatuinen, väärin asennettu tai ylihinnoiteltu tuotantojärjestelmä ei ole järkevä tai kannattava investointi. Matkalla ei voi enää lähteä asiaa korjaamaan.

Aurinkopaneelien asentaminen voi olla kannattavaa omalle kotipihallekin, mutta se riippuu paljolti pientuottajasta itsestään.

Takaisinmaksuajat vaihtelevat sekä investoijasta että muista tekijöistä johtuen, mutta aika on tyypillisesti 5–20 vuotta. Myös investointituki helpottaa takaisinmaksua.

Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan taloudellisesti kannattavinta sähkön tuottaminen itse on silloin, kun siitä kuluttaa itse mahdollisimman suuren osan. Tavalliselle asujalle sähkön myynti eteenpäin tuottaa vähemmän lisäarvoa.

Siirtomaksun ja sähkön hinnan lisäksi oman sähkön kuluttaja säästää myös verot. Sähköverkkoon myydessä kilowattitunnista hyvitetään vain veroton sähkön hinta.

Tutkija Sami Jouttinen kertoo Turun yliopiston tiedotteessa, että oman kulutuksen osuuden voi nostaa lähes 100 prosenttiin, jos sähköä käyttää myös käyttöveden ja vesikiertoisen lämmityksen vaatiman veden lämmittämiseen.

Eteläsuuntaisesti asennetut paneelit ovat kannattavimpia ja tuottavimpia, mutta ero voi pienentyä aurinkovoiman kokonaistuotannon lisääntyessä. Tällöin keskipäivän sähkö on halvempaa, joten itää ja länttä kohti suunnatut järjestelmät tulevat kannattavammiksi.