Etätyöpiste rakentuu pienen tuvan pöydälle, kun kylmässä aitassa ei enää tarkene. Kuva: Jarkko Sirkiä
"Huomasin pilkahduksen mieheni silmissä ja ajattelin, että nyt pitää iskeä" – lapsiperhe tempautui mukaan mökkibuumiin
Korona-aikana mökkeilijöiksi ryhtynyt perhe ei hylkää loma-asuntoaan edes talven ajaksi. Piilopirtti erämaassa mutta samalla Helsingin kupeessa täytti puuttuvan palasen heidän elämässään.Tilaajalle
Oma mökki ei aiemmin ollut Anna Sireniuksen haave, joten muuttuminen mökkiläiseksi oli itsellekin pieni yllätys. Kuva: Jarkko SirkiäAnna Sirenius tutkii vanhaa karttaa pikkumökin seinällä ja löytää oman mökkinsä sen laidalta. Olemme pääkaupunkiseudun kupeessa, jossa Nuuksion erämaa-alue uhmaa laajenevaa metropolia kuin pieni gallialainen kylä roomalaisia Asterixissa.
Kartta on Annan isän peruja ja pyörinyt kädessä tämän suunnistusretkillä 1950-luvulla.
”Pyysin isää antamaan sen meille, kun ostimme tämän mökin. Niinpä isä kehysti sen tauluksi tupareihimme.”
On myöhäissyksy, ja takassa rätisee tuli. Valtion virassa työskentelevä Anna on tullut päiväksi tekemään etätöitä mökille. Suuri näyttö on siirtynyt kylmästä piha-aitasta päämökkiin ja täyttää tuvan pöydän.
Anna kutsuu itseään ja perhettään leikkisästi tyypillisiksi korona-ajan mökkiläisiksi. Hankinta osui aikaan, jolloin epidemia oli ajanut ihmiset koteihinsa ja sulkenut lasten harrastukset.
Sireniukset olivat ehtineet sopeutua ajatukseen, että mökkeily ei istu ruuhkavuosiin. Kolmen pojan jalkapalloharrastus aikatauluttaa viikkorytmiä, ja omat menonsa on aikuisillakin.
”Sitten tajusimme, että onhan myös pääkaupunkiseudulla mökkejä, joihin tavallisten ihmisten palkkatulot riittävät”, Anna kertoo.
Hän lisää, että monen mielikuvissa Helsingin seudulla mökkeillään vain kahden miljoonan euron saarimökeillä. Halvemmallakin niitä kuitenkin on tarjolla. Pariskunta ryhtyi etsimään lomapaikkaa muun muassa Nuuksion kansallispuiston seuduilta.
Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueelle ulottuva Nuuksio ei valikoitunut summassa. Alue oli Annalle rakas nuoruusvuosilta, sillä hän oli innokkaana partiolaisena aikoinaan kolunnut nykyisen mökin lähimaastoja viikonloppuisin – telttaillut ja yöpynyt partiolaisten kämpillä Ruuhijärvellä.
Edellinen omistaja uusi keittiön ja remontoi mökin perusteellisesti. Kuva: Jarkko SirkiäPariskunta etsi mökkiä netin kautta. Kesällä 2020 hakuvahti heitti ruudulle Nuuksiosta punaisen mökin, jossa kaikki tuntui olevan kohdallaan: matka, sijainti ja kunto. Tällä kertaa kyseessä ei selvästi ollut ”remontoijan unelma”.
”Otin asian puheeksi mieheni Ramin kanssa, ja huomasin pilkahduksen tämän silmissä. Ajattelin, että nyt pitää iskeä”, Anna muistelee.
Hän päätti tehdä ensimmäisen tiedusteluretken tontille yksin, jottei turhaan vaivaisi perhettä. Oli loppukesä. Loppupäässään tie laskeutui jyrkästi, ja metsän keskeltä paljastui avara piha sekä sen laitamilla punaisia rakennuksia.
Päärakennus oli 1950-luvulta ja juuri klassinen mummonmökki keskeltä avautuvine ikkunoineen. Omaa tonttia oli puoli hehtaaria.
Anna näki sielunsa silmin pojat potkimassa palloa pihan keskellä olevalla nurmikolla sekä vanhemmat puuhastelemassa asioita omilla tahoillaan. Aittaan saattoi ehkä rakentaa etätyöpisteen. Mökki oli verkkosähkön piirissä, ja netti tuntui toimivan moitteettomasti.
Pakastava käymälä on kätevä ja hajuton mutta tarvitsee sähköä. Kuva: Jarkko Sirkiä
Annan isän suunnistuskartta Nuuksiosta päätyi kehystettynä seinälle. Kuva: Jarkko Sirkiä
Terassilla elämä hiljenee syksyllä, mutta mökkeily jatkuu myös talven yli. Kuva: Jarkko SirkiäSeuraavan kerran tultiin koko perheellä, ja yhdessä ynnättiin hyviä puolia. Tärkein plussa oli etäisyys. Autolla pääsi Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevasta kerrostalosta puolessa tunnissa mökille.
Yhden auton taloudelle oli lisäplussa sekin, että myös paikallisbussilla matka onnistuisi hyvin ja pysäkki sijaitsi vaivaisen 300 metrin päässä. Matka ei olisi mahdoton pyörälläkään.
”Kansallispuisto alkaa tuossa nurkalla”, Anna sanoo ja osoittaa sankkaa metsää saunan takana.
Pari naapurimökkiä pilkistää metsän raoista, mutta etäisyyttä niihin on riittävästi. Mökki päätettiin ostaa.
Ostopäätökseen vaikutti ratkaisevasti, että vuotta aiemmin mökki oli remontoitu täydellisesti.
Keittiö hohti uutuuttaan, ja edellinen asukas oli uusinut myös seinäpaneelit sekä kattohuovat. Tontille oli vasta remontin aikoihin rakennettu ensi kertaa tie sekä rengaskaivo, josta vesi lorisee kantoastiaan sähköpumpun voimalla.
Kuivakäymälälle oli varattu paikka päämökkiin. Siihen perhe päätyi hankkimaan pakastavan käymälän. ”Harkitsimme ensin polttavaa käymälää, mutta päädyimme helpoimpaan vaihtoehtoon. Tässä tarvitsee vain laittaa pistoke seinään, eikä hajua tule lainkaan.”
Sen varjopuoli on, että laite kuluttaa sähköä, ja jätöksiä varten asennettavia pusseja pitää vaihtaa usein. Sireniukset suunnittelevat jossain vaiheessa rakentavansa tontille perinteisen kompostoivan kuivakäymälän pakastavan tueksi.
Edelliset omistajat olivat jättäneet jälkeensä mökin henkeen istuvat 50-luvun lipastot, joiden lisäksi perhe hankki sänkyjä, pöytiä ja tuoleja.
Lapsiperheen arjen pyörittämiseen saa varata enemmän aikaa mökillä kuin kaupungissa. Lapsille on tehtävä ruokaa, jälkiä korjata, saunaa lämmittää ja pesuvesiä kantaa.
”Välillä käymme Ramin kanssa lenkillä yksin tai yhdessä. Pojat pelaavat palloa sekä hyppivät trampalla.”
Lämpiminä kesäpäivinä käydään yhdessä potkimassa palloa Solvallan urheiluopiston nurmella oikeisiin maaleihin ja uimassa läheisellä lammella, jonne on matkaa polkua pitkin muutama sata metriä.
Pihassa oleva tuliterä palju odottaa ensimmäistä lämmitystä. ”Eihän me täällä neljää viikkoa olla putkeen, emmekä edes haluaisi sellaista. Lapset tahtovat nähdä ystäviä, ja välillä heitä on pyydetty tännekin.”
Nyt kun talvi tekee tuloaan, mökistä on tullut vanhempien latautumis- ja etätyöpaikka. Yleensä he piipahtelevat siellä vuorotellen.
Vaikka mökki ei ole varsinaisesti talvikäyttöön suunniteltu, perhe kävi täällä koko viime talven. Samalla linjalla jatketaan. ”Viime talvi oli runsasluminen, ja silti mökkeily onnistui. Lähistön asukas käy tarvittaessa auraamassa tien perille.”
Peruslämpö pidettiin viime talvena kymmenessä asteessa, joten mökin saa suhteellisen nopeassa ajassa asuttavaan kuntoon. Se turvaa eristetyn mökin rakenteet hyvin kosteudelta ja sähkölaitteet pakkaselta.
”Helmikuun sähkölasku oli melkoisen suuri, sillä kyllähän tällainen mökki aina vuotaa. Onneksi tupa on aika pieni, eikä piharakennuksia tarvitse pitää lämpiminä.”
Perhe kokee, että mökkeily antaa mutta ei ole pois mistään. Harrastuksista tai lomamatkoista ei aiota tinkiä tulevaisuudessakaan, koska mökillä voi piipahtaa aina kotoa käsin.
Lyhyestä matkasta piilopirttiin on ollut myös vieraille yllättävää etua. ”Pidin täällä pienet tuparit kavereiden kesken. Loppuillasta kaksi heistä lähti kimppataksilla kotiin. Aika harvalla mökillä se on mahdollista”, Anna kiteyttää.
Lue lisää:
Vähälle käytölle jäänyt vanha mökki voi takoa rahaa kuin itsestään – näillä vinkeillä se onnistuu
- Osaston luetuimmat