Kyynpurema on harvoin vaarallinen, mutta se on silti syy hakeutua lääkäriin

Suomessa todetaan vuosittain noin 50–150 kyynpuremaa, mutta vain pieni osa puremista aiheuttaa vakavia oireita. Osa puremista on jopa oireettomia.

Kyynpurema on kuitenkin aina syy hakeutua lääkäriin, sillä alkuvaiheessa pureman vakavuutta on vaikea arvioida ja oireet voivat kehittyä hiljalleen tuntien kuluessa. Nopea avun hakeminen on erityisen tärkeää, jos purema sijaitsee pään tai kaulan alueella.

Riskiryhmiin kuuluvien on syytä rientää hakemaan apua pureman sijainnista riippumatta. Kyynpureman riskiryhmiin kuuluvat lapset, vanhukset, pitkäaikaissairaat ja raskaana olevat, kertoo Hus Akuutin ja Myrkytystietokeskuksen erikoislääkäri Päivi Porkka.

Myrkytystietokeskuksen maksuttomasta ja ympärivuorokautisesta neuvontanumerosta 0800  147  111 voi pyytää yksilöllisen riskinarvion ja toimintaohjeet omaan tilanteeseen.

Porkka muistuttaa, että kyynpuremaa ei tulisi koskaan hoitaa kyypakkauksella tai muilla kotoa löytyvillä lääkkeillä.

”Kyypakkauksen sisältämästä kortisonista ei ole tutkimusten mukaan hyötyä kyynpuremaan. Vaarallisinta onkin, jos ihminen ajattelee, että purema olisi näin hoidettu eikä siksi hakeudu ajoissa hoitoon.”

Porkka huomauttaa, että kyynpuremasta harvoin jää tyypillisinä pidetyt kaksi vierekkäistä jälkeä. Sen sijaan puremakohdassa voi olla yksi tai jopa neljä reikää. Jos kyy ei suihkuta lainkaan myrkkyä, purema voi jäädä täysin oireettomaksi.

Tyypillisimpiä oireita ovat Porkan mukaan puremakohdan kipu ja turvotus. Yleisoireet, kuten pahoinvointi, vatsakipu, oksentelu tai ripuli, kertovat usein vakavasta myrkytyksestä. Voimakas huimaus, rintakipu ja hengitysvaikeudet puolestaan kertovat jo hengenvaarasta.

Porkan mukaan kuolemaan johtavat tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Vuosittain koko Euroopassa kuolee noin viisi ihmistä kyynpuremaan.

Porkka ohjeistaa pysymään pureman jälkeen mahdollisimman liikkumattomana, sillä liikkuminen voi levittää myrkyn verenkiertoon.

”Mieluummin vaikka rauhassa kantaa potilaan tai hälyttää apua, vaikka se veisikin enemmän aikaa. Sormukset, korut, kellot ja kiristävät vaatteet kannattaa ottaa pois ennen kuin alue turpoaa, mutta muuten puremakohtaan ei tulisi koskea”, Porkka neuvoo.

Kyynpuremat ovat yleisiä kissoilla ja koirilla erityisesti keväällä ja alkukesästä, kertoo eläinlääkäri Kristina Laakso Evidensia-eläinlääkäriketjusta.

”Paljon hoidetaan myös potilaita, joilla kyynpuremaa ei ole nähty, mutta puremasta on vahva epäilys.”

Kyynpureman saanut lemmikki voi olla vaisu, liikkumishaluton tai omiin oloihinsa vetäytyvä. Osalle tulee esimerkiksi pahoinvointia, ripulia tai jopa hengitysvaikeuksia. Laakson mukaan eturaajojen ja pään alueen puremat ovat usein vakavaoireisimpia. Kyyn myrkky rasittaa eläimen munuaisia ja vaikuttaa elimistön verenkierto- ja hyytymisjärjestelmiin.

Laakso kertoo, että myöskään lemmikkieläinten puremia ei tulisi hoitaa kyytableteilla, sillä niiden sisältämä kortisoni lisää munuaisten rasitusta entisestään. Vaikka kortisoni saattaa laskea turvotusta, samaan aikaan se voi peittää eläimen muita oireita ja hidastaa näin hoitoon hakeutumista. Sama koskee myös tulehduskipulääkkeitä.

Laakson mukaan kyynpurema voi pahimmillaan olla lemmikille hengenvaarallinen, mutta suurimmalla osalla potilaista hoito vaikuttaa nopeasti ja eläin toipuu täysin.

Kyykannat ovat pienentyneet Suomessa 2000-luvulla. Taustalla on kyylle soveltuvien elinympäristöjen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen, kertoo Helsingin yliopiston kaupunkiekologian tutkija Jarmo Saarikivi.

”Kyyt kestävät huonosti ihmistoimintaa. Ne kärsivät kaikenlaisesta – erityisesti teiden rakentamisesta.”

Kyyt viihtyvät metsien, peltojen ja soiden laitamilla ja mäkisessä maastossa. Toisaalta kyitä on paljon myös rannikolla ja saaristossa.

Saarikiven mukaan kyyt ovat hyvä indikaattori luonnon laadusta. Sellaisilla alueilla, joilla kyitä vielä on, on laadukasta ja monimuotoista luontoa jäljellä. Kyyt pitävät esimerkiksi punkkikannat kurissa syömällä punkkien isäntäeläimiä, kuten myyriä ja hiiriä.

Saarikivi huomauttaa, että kyy karttaa ihmisiä parhaansa mukaan. Kyy puree ihmistä tyypillisesti silloin, kun se tulee yllätetyksi.

Kyyt ovat Saarikiven mukaan uteliaita ja paikkauskollisia: jos ne viihtyvät tietyllä alueella, ne saattavat olla siellä vuodesta toiseen. Omalta tontilta käärmeitä voi pyrkiä pitämään poissa pitämällä nurmikon lyhyenä ja pihan siistinä, jotta kyyt eivät löydä sieltä suojaa tai piilopaikkoja.

”Toisaalta kyyn ongelmahan on se, että se tykkää samanlaisesta elinympäristöstä kuin ihminen – etelään viettävästä rinteestä, jossa on vesistö lähellä – joten kyllähän ne kauniilla ja lämpöisellä ilmalla saattavat paistatella siellä päivää.”

Saarikivi muistuttaa, että kyy rauhoitettiin Suomessa viime vuonna, joten niiden tappaminen on nykyään laitonta. Saarikiven mukaan rauhoituksen mahdollisia positiivisia vaikutuksia kyykantoihin on vielä liian aikaista sanoa.

”Eipä rauhoitus ainakaan niiden suojelun tasoa ole huonontanut. Siinä mielessä valtio on lähettänyt tärkeän viestin, että myös tällaiset pelätyt ja jopa vihatut eläimet tarvitsevat ja ansaitsevat suojelua.”