Luokkakuvat ovat esillä ja virittävät rupattelua kyläntalolle tulijoissa, kertoo Lasse Pakkanen. Oikealla kaupungin sulkema ruokala. Kuva: Sanne Katainen
Tässä on talo, jonka rakensi kyläyhdistys – nyt kaupunki aikoo purkaa siinä kiinni olevan koulun
Kyläläiset ovat taistelleet sitkeästi koulunsa puolesta, ja kun se lakkasi, heräsi huoli itse tehdystä kokoontumispaikasta.TilaajalleLahti
”Tästä tuonne päin purettaisiin ja tähän purkaminen pysähtyisi”, kyläaktiivit näyttävät rajaa, josta alkaa rakennuksen uusin osa ja kylätalo. Kuva: Sanne KatainenTässä on talo, joka on nähnyt hyvin läheltä muuttuvaa kyläelämää: ensin oli kaksi koulua, kolme kauppaa, kioski ja posti, lehmiä melkein joka talossa ja eläviä kyliäkin Kivijärven rannoilla kolme.
Nyt koulu on kiinni ja purku-uhan alla, kaupat kymmenen kilometrin päässä Lahdessa ja Heinolassa ja toiminnassa yksi lihakarjatila. Pyhäntaan, Mäkelän ja Seestan kylätkin ovat yhdistäneet voimansa keskellään olevan järven nimen mukaan Lahden Kivijärven kyläyhdistykseksi.
Asukkaita kylissä on yhä 550, useimmat käyvät töissä kaupungeissa tai toimivat yrittäjinä.
Entisen Pyhäntaan ja sittemmin Kivijärven kyläkoulun tarina alkaa rakentamisvuodesta 1918. Luokkia ja opettajia oli kaksi, ja niin mentiin vuosikymmenet.
”Minun kouluaikanani 1960-luvulla oppilasmäärä uhkasi pudota alle 20:n, mutta kuuden vanha siskoni laitettiin etuajassa kouluun, ja taas koulu jatkui”, kyläläinen Lasse Pakkanen muistelee.
Paluumuuttaja Jyrki Virtasen kouluaikana 1970-luvulla oppilaita oli jo nelisenkymmentä. Varsinaista kulta-aikaa elettiin 2000-luvun alussa, jolloin oppilaita oli jopa liki sata.
”Kylään muutti paljon ihmisiä ja koulu sai oppilaita, kun muita pieniä kouluja lakkautettiin. Neuvottelimmekin, että kouluja yhdistämällä saamme pitää koulun täällä”, kertoo kyläaktiivi Pasi Nihtilä.
Perinteistä puukoulua pitikin laajentaa useampaan kertaan.
”Kyllä tarkat lukijat nyt ihmettelevät, kuinka me pelaamme farkut jalassa", Jyrki Virtanen (vas.), Pasi Nihtilä ja Lasse Pakkanen parahtavat poseerauskuvasta kylätalossa. Kuva: Sanne KatainenVuonna 2003 valmistui koulun viimeisin osa: Nastolan kunta jatkoi rakennusta luokkahuoneella, keittiöllä, ruokalalla ja wc-tiloilla. Kyläyhdistys teki jatkoksi liikuntahallin omalla ja Leader-rahalla kymmenen talkoolaisen voimin. Syntyi kylätalo, kylän sydän.
Tilanne oli kiva kaikille: koulu sai käyttää päivisin liikuntahallia, kyläyhdistys iltaisin kunnan vessoja ja pukuhuoneita ja kunta ylläpiti vastineeksi kylätaloa.
Vuonna 2016 isäntäkunnaksi tuli Lahti. Syksyllä 2024 se lakkautti koulun ja sulki omat tilansa: levytti umpeen ruokalan ja keittiön ja sulki välillä kyläläisiltä vessatkin.
Pihalta katosivat pikavauhtia kaupungin frisbeegolf-maalit ja leikkitelineet. Vain turvahiekat jäivät.
Ei auttanut, vaikka lapsia oli lakkautuspäätöksen aikaan yhä 65 ja oman kylän mies Pakkanen (kesk.) istui Lahden kaupunginvaltuustossa.
Lahti rakentaa uutta isoa Alasenjärven koulua lähemmäksi kaupunkia, mutta kyläkoulu lakkautettiin silti ja lapset hajautettiin väliajaksi kolmeen kouluun yli 10 kilometrin kuljetusmatkojen päähän.
Lahti ei suostunut myöskään kuntarajat ylittävään yhteistyöhön, vaikka aiemmin se onnistui.
”Lahti ei jousta nyt yhtään”, harmittelee Nihtilä, joka kuljettaa itse kolme lastaan itse Heinolan Vierumäelle kouluun seitsemän kilometrin päähän.
Rakennuskokonaisuuden vanhin osa on vuodelta 1918. Kuva: Sanne KatainenNyt Lahti on ilmoittanut haluavansa purkaa alkuperäisen koulun ja pari jatkopätkää.
”Koulu on kiinni tässä kylätalossa ja olemme esittäneet, että kaupunki purkaisi vain viimeiseen laajennusvaiheeseen ja koulun uusin osa jäisi meille. Keittiö on hyvin varustelu ja olisi arvokas lisä kylätaloon”, miehet sanovat.
Jos niin käy, kyläyhdistys muuttaisi koulun öljylämmityksen maalämpöön. Rahaa on ajateltu hakea Päijänne-Leaderistä.
”Kylätalon merkitys tälle kylälle on todella suuri. Täällä on kaksi metsästysseuraa, kalastuskunta ja kymmenen tiekuntaa, jotka pitävät vuosikokouksia täällä”, Nihtilä sanoo.
”Lasten synttäreitä on pidetty paljon. Halliin voi kutsua koko luokan ja tehdä vaikka temppuradan”, Pakkanen jatkaa.
”Kylätalon merkitys tälle kylälle on todella suuri.”
Yhdistyksen toiminta oli vilkkaimmillaan liikuntasalin rakentamisen aikaan ja useita vuosia sen jälkeen. Koulu hoiti lämmitykset, korjaukset ja kustannukset.
”Kävi niin, että kyläyhdistys nukahti reiluksi kymmeneksi vuodeksi. Kun Lahti sitten lopetti koulun 2024, se ei maksanut enää kuluja, vaan alkoi päinvastoin laskuttaa 375 euroa kuukaudessa vessojen ja pukuhuoneiden käytöstä”, Virtanen kertoo.
Se oli järkytys, kun yhteistoiminta oli pohjautunut vastavuoroisuuteen. Varaton kyläyhdistys piti polkaista uudelleen pystyyn pikavauhtia.
”Kyläläiset heräsivät kysymään, mitä tälle talolle käy ja jotakin pitää tehdä. Ainoa, mitä meillä oli, olivat heti juoksevat kulut”, Pakkanen sanoo.
Varastosta löytyy välinettä joka lähtöön. ”Osa on tuttuja jo kouluajoilta”, sanovat Lasse Pakkanen, Pasi Nihtilä ja Jyrki Virtanen. Kuva: Sanne KatainenNyt kuitenkin jumpataan ja suunnataan liikuntavälinevarastoon.
”Täällä on kansakoulun aikaisia pukkeja! Voi kyllä olla näin vanhoille miehille vaarallista”, Virtanen empii.
Esiin vain ja pian pukkia ylitetään into pinkeänä ja nätissä jonossa.
”Voitaisiin vaikka korottaa tätä vähän.”
Sitten erä sählyä ja kahvipöytään jota koristaa yhä kapinallinen Nastola-viiri.
Jyrki Virtanen näyttää pukkihypyn mallia. ”Tätä voisi vähän korottaa!” Kuva: Sanne KatainenSitkeyttä on löytynyt ennenkin. Kerrotaan, että koulun ensimmäisen lakkauttamisyrityksen aikaan kylän isoimpien tilojen maanviljelijät kävelivät koululle maksamaan koulun jatkon.
Lahjoitusrahaa kyläläisiltä on löytynyt myös kylätalon rakentamiseen ja kiinteistöveroihin. Katonkin lahjoitti paikallinen yritys.
Rahaa kerättiin rakentamisvaiheessa myös myymällä lattiaa tuhannen markan neliöhintaan.
”Minunkin mummoni osti meille lapsenlapsille omat neliöt. Niistä piti tulla kunniataulu, mutta taisi paukut loppua kesken”, Nihtilä muistelee.
Kylä ei ole kuolemassa, uskoo paluumuuttaja Virtanen.
”Koulun lakkautuksen jälkeen moni laittoi talonsa myyntiin, mutta tilalle on tullut myös lapsiperheitä. Tilanne ei ole ihan niin toivoton, kun epätoivossa ajattelimme.”
Lahti on nyt kääntynyt kyläyhdistyksen ajatukselle myötämieliseksi.
Kyläläisten haastattelun jälkeen Lahti on nyt kääntynyt kyläyhdistyksen ajatukselle myötämieliseksi.
”Olemme hakeneet rakennuksen osille purkamislupaa ja neuvottelemme samaan aikaan kyläyhdistyksen kanssa”, Lahden tilakeskuksen tilapalvelupäällikkö Anna Tervo kertoo.
”Meidän tahtotilamme on, että saisimme purettua koulun vanhan ja väliosan ja myytyä uusimman osan kyläyhdistykselle. Sillä tavalla pääsisimme rakennuksesta eroon ja kylä saisi sen omaan käyttöönsä. Ratkaisusta hyötyisivät kaikki.”
Tilakeskus on jättänyt purkamislupahakemuksen, ja käsittely on kesken. Museoviranomainen vastustaa purkamista, sillä vaikka itse rakennus ei ole suojeltu, alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas, Tervo kertoo.
Purkamiseen tarvitaan lupa, ja viime kädessä siitä päättää kaupungin rakennusvalvonta, hän sanoo.
”Meillä on hyvä yhteistyö asiassa kyläyhdistyksen kanssa ja tavoittelemme yhteistä päämäärää.”
Kivijärven kylätalo
Lahden Kivijärven kyläyhdistyksen nimi oli kevääseen 2024 saakka Luoteis-Nastolan kyläyhdistys. Se perustettiin 1990-luvulla.
Puheenjohtaja on Heikki Erkamo.
Keskeinen osa toimintaa on koulun kylkeen talkoilla tehty kylätalo.
Pyhäntaan koulu perustettiin 1918 ja sitä laajennettiin 1978, 1999 ja 2003. Naapurikylä Seestan koulu yhdistyi siihen 1990-luvulla ja nimeksi tuli Kivijärven koulu.
Maanantaiset naisten ja miesten jumpat jatkuvat 12. tammikuuta.
Torstaisin tarjolla on joogaa ja sen jälkeen sählyä.
Liikuntatunteja vetää seudullinen kansalaisopisto Wellamo.
Kyläyhdistys järjestää kirpputoreja, joulupuuroa, luentoja ynnä muuta noin kerran kuukaudessa.
Jäsenmaksu on 20 euroa ja kannatusmaksu 500 euroa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat