
Kevään lähestyessä multasormia saattaa kiinnostaa lääketieteen uutispalstalla ilmestynyt artikkeli marjasta, joka ohittaa mustikankin ominaisuudet terveyttä tuottavana supermarjana.
Kyse on haskapista. Se on kuusaman sukuinen, Suomessa hunajamarjana tunnettu pensaassa kasvava marja. Kasvi on kotoisin kylmiltä alueilta Kanadasta, Japanista ja Venäjältä ja sietää kymmenien asteiden pakkasia eli pärjää hyvin meidän oloissamme.
Marjat näyttävät pötkyläksi venytetyltä mustikalta ja makukin on hieman samanlainen. Artikkelin mukaan supermarja muun muassa kohentaa aivojen verenkiertoa, parantaa ikäihmisten muistia ja lisää urheilijoiden kestävyysominaisuuksia. Väitteitä perustellaan tutkimustuloksilla.
Haskap käy vaikka kevyestä dopingista.
Hunajamarjoissa on huimat määrät antosyaania, jopa 400–1 300 milligrammaa/100 g. Se on tuplasti enemmän kuin metsämustikassa. Antosyaanit ovat flavonoideja, jotka alentavat verenpainetta ja veren rasva-arvoja. Niiden ajatellaan edistävän aivojen ja silmien terveyttä.
Antosyaanit antavat myös marjoille sinisen värin. Muutaman vuoden takainen tutkimus osoitti haskap-marjojen antosyaanin parantavan ikäihmisten muistia.
Hunajamarjat sisältävät enemmän C-vitamiinia, kaliumia ja kuituja kuin useimmat siniset marjat. Lisäksi niissä on marjoissa ja hedelmissä harvoin tavattavia iridoideja, jotka suojaavat maksaa sekä estävät tulehdusta ja joidenkin tutkimusten mukaan myös syöpää.
Väite ihmemarjan vaikutuksesta pitkän matkan juoksijoiden kestävyyteen perustuu lumekontrolloituun Nutrition-lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Juoksijoiden vauhti parani ja he jaksoivat pitempään.

Suomessakin on tarjolla laaja valikoima hunajamarjalajikkeita. Kasvi kasvaa suunnilleen marjapensaan kokoisena tavallisessa puutarhamaassa. Se kukkii alkukesästä ja tarjoaa satoa suunnilleen mansikan tahtiin.
Se on ristiin pölyttävä, joten kaksi eri lajiketta kannattaa istuttaa lähekkäin. Marjat ovat lintujen makuun ja nelijalkaiset popsivat mieluusti pensaita, joten kasvit on niiltä suojattava.