Joulumarkkinat alkoivat jo, ja syy siihen löytyy sinunkin kukkarostasi

Siellä ne taas ovat. Kassojen viereen ja kauppojen käytävien varrelle kasatut pahvitelineet.

Konvehtien uutuusmakuja, yhä hienommin pakattuja perinteisiä herkkuja. Jopa perinteisten suklaarasioiden monipakkauksia. Toistaiseksi vielä vähän ujosti poissa tieltä, mutta odota vaan. Kohta välistä on vaikeaa mahtua ostoskärryillä.

Innokkaimpiin ostospalatseihin on ilmestynyt jo muutakin joulusta muistuttavaa rekvisiittaa: havukransseja, kiiltävän punaisia nauhoja ja joulupalloja.

Joulukalentereista parhaat on jo myyty loppuun. Toki vieläkin löytyy valikoimaa herkuista, kosmetiikasta, leikkikaluista ja monesta muustakin tuiki tarpeellisesta.

Joulutuotteiden esille panosta, kuten myös pian vääjäämättä alkavasta joululaulujen soittamisesta, on helppo närkästyä, mutta syy siihen on ilmeinen: suomalaiset käyttävät jouluun paljon rahaa.

Viime vuonna joulun budjetiksi arvioitiin eri kyselyissä kotitalouksittain jotain noin 400–600 euron väliltä.

Alimmissa arvioissa kulutuksen odotettiin huonojen talousaikojen ja esimerkiksi kasvavan työttömyyden laskevan kulutusta. Korkeimmat ennusteet taas odottivat normaalia, tai jopa sitä korkeampaa kulutusta.

Päivittäistavarakaupan datassa joulunalusviikkojen kulutuspiikki on vuosi vuodelta korkeampi. Siihen toki vaikuttaa myös esimerkiksi inflaatio.

Jouluna tullaan tuhlaamaan tänäkin vuonna, vaikka talousnäkymät ovat synkkiä, ja suomalaiset muuten säästävät.

Suomen Pankin mukaan suomalaisilla on säästöjä nyt enemmän kuin koskaan. Kyseessä on keskiarvo, jotka kätkee sisälleen myös sen, että monella ei ole säästöjä ollenkaan.

Jouluun käytettävää kuitenkin todennäköisesti lopulta löytyy. Silloin juhlitaan sen verran kuin pystytään, vaikka muuten kiristettäisiinkin vyötä.

Viimeistään joulun alusviikoilla suomalaisten kukkaron nyörit löystyvät, vaikka ne olisivat muuten kireällä koko vuoden.

Siinä on monelle toimijalle tilin paikka. Monelle pienelle erikoistuotteiden tekijöille joulu on parhaimmillaan – niin – kuin joulu.

Glögijuomien, kalasäilykkeiden, hillojen ja juustojen, kynttilöiden, tekstiilien ja muita lahjatuotteita valmistaville yrityksille sydäntalven sesonkimyynti voi vastata valtaosaa vuoden tilistä.

Hyvä menestys joulumarkkinoilla voi tuottaa tai tuhota isohkojenkin yritysten huipputuloksen.

Tavarantoimittajien lisäksi kulutusjuhlista nauttii tietenkin myös kauppa, joka toki pärjää ihan hyvin arkenakin.

Siksi ei ole ihme, että paremmin säilyviä joulutuotteita aletaan sijoitella kulkureiteille jo viimeistään lokakuussa. Pitämällä tuotteet esillä ne saadaan mukaan joulunaluksen ostoslistaan.

Kuluttaja on kuitenkin on edelleen lopulta kuningas. Asiakas päättää paljonko, ja mitä hän joulunakin hankkii.

Ja jos joulutuotteiden markkinointi jo lokakuussa ärsyttää sinuakin, on mahdollisuutena itsepintaisesti odottaa jouluostoksissaan joulukuulle, boikotoida innokkaimmin jouluttavia kauppoja tai puristaa nyrkkiä kiltisti taskussa.

Joulutuotteita markkinoidaan jo lokakuussa, koska niitä ihmiset ostavat.