Kun rakentaminen romahti, hirsitalojen osuus piti – hirsi taipuu nykytrendeihin, mutta valmistajilla on yksi toive arkkitehdeille

Aloitetaanpa ajatusleikillä. Mitä jos kaikki Suomessa hakatut sahatukit päätyisivät hirsitalojen seiniin?

Mänty- ja kuusitukkia kaatui teollisuuden käyttöön viime vuonna yhteensä noin 25 miljoonaa kuutiota. Sahatavaraa siitä valmistettiin 10,4 miljoonaa kuutiota.

Tavalliseen, noin 150-neliöiseen omakotitaloon tarvitaan noin 400 metriä hirttä. Yleisillä lamellihirsien mitoilla laskien yhden talon hirsirakenteisiin kuluu suunnilleen 20 kuutiometriä puuta.

Jos oletetaan, että sahatavaran muuttamisessa hirreksi profiilien työstöön ja hukkapaloihin jää vielä 10 prosenttia puusta, viime vuoden tukkipuuhakkuista olisi riittänyt hirttä 468 000 talon tarpeisiin.

Maassamme on yli miljoona pientaloa. Metsävarojen puolesta tarvittaisiin suunnilleen kahden vuoden kasvu rakentamaan ne kaikki uusiksi hirrestä. Maailman mittakaavassa pienikin hirsirakentamisen markkinaosuuden kasvu söisi helposti kaikki Suomen tukit.

Hirsirakentamisen yleistyminen nostaisi tukkipuun jalostusarvoa roimasti.

”Tukin hinta on 60–80 euroa kuutiolta, sahatavaran hieman yli 200 euroa, valmiiksi työstetyn hirren hinta noin 1 200 euroa kuutiolta. Jos me vietäisiin kaikki sahatavara hirsinä, pystyttäisiin kuusinkertaistamaan sahatavaraviennin arvo. Työpaikkoja tulisi 30 000”, maalailee hirsitalovalmistaja Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky.

Kuutiometri perussahatavaraa maksaa vähän yli 200 euroa. Valmiiksi hirreksi työstettynä sen hinta on noin 1200 euroa kuutiolta, vertaa Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky.  Kuva: Timo Heikkala

Näistä luvuista ollaan tietysti kaukana jo siksi, että puutavara on välttämätöntä monessa muussakin paikassa, eikä hirsitalotehtaiden tuotantokyky millään riittäisi moiseen urakointiin.

Suurin este on kysyntä. Tällä hetkellä valmistajien olemassa olevakin kapasiteetti on vajaakäytössä.

Viime vuonna rakentaminen suorastaan romahti korkojen nousun ja inflaation seurauksena. Uusia omakoti- ja paritaloja aloitettiin viime vuonna Tilastokeskuksen, Pientaloteollisuus PTT ry:n ja Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan 3 700, mikä on noin 46 prosenttia vähemmän vuoteen 2022 verrattuna. Uusien rakennuslupien määrä on pudonnut vuodessa 43 prosenttia, mikä ennakoi rakentamisen jatkuvan heikkona.

Hirsitalojen tärkeimmillä vientimarkkinoilla Euroopassa ei ole mennyt sen paremmin.

Sähköjohdot kulkevat piilossa hirsiseinien sisällä. Pystysuuntaiset poraukset hirsiin syntyvät jo tehtaalla. Kuva: Timo Heikkala

Alan teollisuudelle myönteistä on, että hirsitalojen markkinaosuus Suomessa on pitänyt tai jopa hieman kasvanut. Hirren suosio alkoi nousta jo 2010-luvulla niin, että nykyisin noin joka neljäs omakotitalo tehdään hirrestä.

Osuus on vielä suurempi, jos mukaan lasketaan omakotitalon tavoin rakennetut ja varustellut vapaa-ajan hirsitalot. Ennen mökit rakennettiin ohuin seinin ja suoralla sähkölämmityksellä, mutta energian kallistuminen ja etätyön yleistyminen ovat muuttaneet asenteita.

”Kontion näkökulmasta alkaa vahvasti sekoittumaan, mikä on vapaa-ajan asunto ja mikä omakotitalo. Uusissa vapaa-ajan asunnoissa varustelutaso lämmitys mukaan lukien on omakotitalon luokkaa”, Rytky huomauttaa.

Myös vapaa-ajan rakentaminen on pudonnut vastaavaan suhdannekuoppaan kuin asuinrakentaminen. Julkisessa rakentamisessakin, kuten päiväkodeissa ja kouluissa, vähennys on selvä.

Voi olla, että syvin kuoppa on jo saavutettu.

”Ei buumia ole tulossa, mutta loppuvuosi oli meidän myynnissä pirteämpi ja mitä myyjiltä on tullut viestiä alkuvuodesta, kysyntä on ollut edelleen piristymään päin. On vaikea varmuudella sanoa, miten se realisoituu kaupoiksi. Rahoittaja on monta kertaa viimeinen jarru”, sanoo Kuusamo Hirsitalojen toimitusjohtaja Arto Orjasniemi.

Pankkien luotonannon lisäksi rakentamista jarruttaa asuntokaupan hiljeneminen. Monen uudisrakentajan pitää ensin saada vanha asunto myytyä ennen työmaan aloittamista. Välittäjillä voi olla monta toisistaan riippuvaa kauppaa jonossa ketjutettuna.

Loma-asuntorakentamisessa valopilkku ovat olleet pohjoisen laskettelukeskukset, joilla pyyhkii hyvin.

”Etätyökulttuuri on yleistynyt, se tuo sille puolelle nostetta entisestään. Myös ulkomailta tuleva matkailu pohjoiseen on kasvussa.”

Hirsitalojen ilme noudattaa yleisiä asumisen trendejä. Suuret lasipinnat maisemasuuntaan ovat suosittuja. Kuva: Timo Heikkala

Jotta rakentaminen vilkastuisi, tärkeintä olisi korkojen lasku. Euroopan keskuspankilta odotetaan siitä päätöstä keväällä. Nollakorkojen paluu ei ole todennäköistä, vaan useimmissa ennusteissa korkotason odotetaan asettuvan vuoden päästä noin 2,5 prosenttiin. Jos koronlasku saa rakentajat liikkeelle, kunnolla se alkaisi näkyä aikaisintaan loppuvuonna.

”Avaimet käteen -liiketoiminnassa kestää 6–9 kuukautta kaupanteosta ensimmäiseen toimitukseen”, kertoo Finnlamelli-hirsitaloja valmistavan DEN Finlandin toimitusjohtaja Otto Tarkiainen. Yritys on muuttovalmiiden hirsitalojen markkinajohtaja Suomessa.

Samaan konserniin kuuluvat Designtalo ja Keskon kanssa yhteinen Ainoakoti. Tarkiainen vahvistaa, että hirrellä menee suhteellisen hyvin.

”Olemme pystyneet tekemään jatkuvasti positiivista tulosta viime vuonna. Voi sanoa, että Designtalo on myös pärjännyt hyvin, mutta hirsi jossain määrin paremmin.”

Viime vuonna rakentajat säikäytti suuren talopakettivalmistajan Jukkatalon konkurssi.

”Asiakkaat ovat olleet tosi valveutuneita. Osa oli suurin piirtein päivän tilinpäätöstä vaille ennen ostopäätöstä”, Kuusamo Hirsitalojen Orjasniemi kuvaa.

Hirsitalovalmistajat ovat onneksi pysyneet pääosin vakavaraisina, vaikka niiden liikevaihto väheni viime vuonna yhtiöstä riippuen kymmeniä prosentteja.

Kontio teki lievästi tappiollisen tuloksen, Kuusamo Hirsitalot ja DEN Finland ylsivät voitollisiksi. Honkakin ylsi juuri ja juuri plussalle, jos kertaluonteisia eriä ei lasketa.

Tehtailla on kuitenkin ollut hiljaista. Kaikilla suurimmilla valmistajilla henkilöstöä on vähintään lomautettu, Kontiolla ja Hongalla väkeä on myös irtisanottu.

Kontion tulosta rasitti viime vuonna valmistunut investointi, joka kaksinkertaisti Pudasjärvellä sijaitsevan tehtaan hirrentyöstökapasiteetin.

”Kuuden miljoonan euron investointiohjelma vietiin loppuun, vaikka tiesimme, että liikevaihto tulee merkittävästi laskemaan”, Mika Rytky toteaa.

Ympäri Suomea toimii myös lukuisia ammattilaisia, jotka tekevät hirsitaloja käsityönä, jossa jokainen hirsi on yhdestä tukista veistetty yksilö.

Rakentamisen alho vaikuttaa yhtä lailla pienyrityksiin, mutta viiveellä, sanoo hirrenveistäjien yhdistyksen Hirsitaito ry:n puheenjohtaja Riku Mantsinen. Jos veistämöllä ei ole puuta varastossa, taloprojekti alkaa tukkien hankinnalla, sahauksella ja hirsien kuivaamisella, jotka ottavat aikansa.

”Kun sopimus tehdään, vie pidemmän aikaa, ennen kuin päästään aloittamaan. Jonkin verran veistäjillä on sovittuja projekteja työn alla. Uusien kyselyssä näkyy hiljentymistä.”

Mantsisen mukaan kauppoja pitäisi tehdä äkkiä, että uusia töitä ehtisi aloittaa tänä vuonna. Puut pitäisi saada kaadettua viimeistään keväthangille.

Käsinveistetty hirsi ei välttämättä ole kalleinta luksusta, josta tiukassa taloustilanteessa ensimmäisenä säästetään. Aivan halvinkaan vaihtoehto se ei toki ole, Mantsinen luonnehtii.

”Tämä on samanhintainen tuote kuin hyvälaatuinen höylähirsirakennus mittatilaustyönä. Ei pidä luoda mielikuvaa, että käsinveistetty olisi kallis suhteessa muihin, meiltä puuttuu vaan se halvin rakennusalan roina ja rihkama.”

Hiljaisena aikana yrittäjillä on ollut mahdollisuus keskittyä kouluttautumiseen. Viime vuonna Hirsitaidon jäsenet saivat oppia muun muassa Timber Frame -rakentamiseen, jossa käytetään monipuolisesti puuliitoksia.

Vähitellen hirsi on löytänyt tiensä myös suuriin rakennuksiin niin Suomessa kuin maailmalla.

Hirsi on noussut suosituksi koulujen ja päiväkotien materiaaliksi. Reisjärvelle rakennettiin hirsikoulua vuonna 2019. Koulun toteutti rakennusliike Pasi Korpela Oy ja hirret toimitti Honkarakenne. Kuva: Pekka Fali

Kuusamo Hirsitalot toimitti viime vuonna hirret nelikerroksiseen betoni-hirsihybridikerrostaloon Kuusamoon.

Honkarakenne on rakentanut hirsikerrostaloja Hankoon ja voittanut suunnittelukilpailun Järvenpäähän rakennettavista hirsikerros- ja rivitaloista. Kontion hirsikerrostaloja on noussut Pudasjärvelle.

Hirrellä voi myös saneerata ja laajentaa vanhaa rakennuskantaa. Kontion hirsistä on tehty lisäkerroksia kerrostaloon New Yorkiin. Amsterdamiin yhtiö toimitti hirret koulurakennukseen, joka pelastui purkamiselta uuden puujulkisivun ansiosta.

Lainsäädäntö on kehittynyt pikku hiljaa puurakentamiselle suosiollisemmaksi, mutta Rytkyn mukaan ylimitoitetut säädökset haittaavat edelleen puun yleistymistä kerrostaloissa.

”Hirsikerrostalossa pitää olla esimerkiksi palosuojakäsittely ja sprinklaus, mitä ei vaadita betonikerrostalolta. Sille ei ole mitään perustetta. Hirsi hiiltyy, mutta ei pala helposti läpi.”

Hirsitalojen ilme seuraa yleisiä trendejä. Suuret lasipinnat ovat suosittuja. Omakotitalot ovat aiempaa pienempiä, kun lämmitysenergia on kallista ja perheet pieniä, mainitsee Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Rytky ja Saarelainen toivovat arkkitehdeiltä yhtä muutosta nykymuotiin: Räystäät pitäisi saada takaisin.

”Välillä hirvittää, kun tehdään räystäättömiä rakennuksia vaikeisiin paikkoihin. Rakenneratkaisujen pitäisi olla sellaisia, että kaikki voivat hyvällä omallatunnolla sanoa, että rakennuksen käyttöikä olisi vähintään 100 vuotta”, Rytky vetoaa.

Pelkistetyssä jiirinurkassa hirsisalvoksia ei jää näkyviin. Kuva: Timo Heikkala

Viennin osuus hirsitaloteollisuuden liikevaihdosta on ollut aiemmin noin viidennes. Merkittävintä vienti on ollut Honkarakenteelle, jolle kaupan loppuminen suurimpaan vientimaahan Venäjälle oli kova isku. Viime vuonna viennin osuus Hongan liikevaihdosta oli 31 prosenttia, kun se on ollut enimmillään yli puolet.

Näyttävistä hirsihankkeista huolimatta monissa maissa vienti jää yksittäisiksi toimituksiksi. Puurakentaminen on ilmastoystävällisenä vaihtoehtona nosteessa, mutta hirrellä on paljon kilpailijoita. Siksi voi kestää vielä pitkään, ennen kuin hirsitalovienti nousee edes entisiin mittoihinsa. Se vaatii aikaa ja uutteraa markkinointia.

Marko Saarelaisella on siitä kokemusta erityisesti Japanista, jossa hän on asunut pitkään ja viettää edelleen kolme kuukautta vuodesta. Honka on toimittanut vuosien saatossa yli 5 000 taloa Japaniin. Parhaimpina vuosina sieltä on tullut yli 15 prosenttia yrityksen liikevaihdosta.

”Isoisäni aloitti veljensä kanssa Japanin-viennin 1970-luvun alussa. Ensimmäiset 20 vuotta toimimme projektivetoisesti maahantuojien kautta, kunnes 1991 perustin Japanin-tytäryhtiön.”

Japani lähes sulkeutui koronan takia kolmeksi vuodeksi, mutta nyt Honka toivoo kaupan elpyvän.

Viime vuonna yritys avasi uuden näyttelytilan Tokioon. Tuoreen Japanin-strategian Saarelainen odottaa muuttuvan liikevaihdoksi ensi vuodesta alkaen.

Honka on keskittynyt vientiponnisteluissaan nyt lisäksi Saksaan ja Ruotsiin. Hirsitaloja menee myös yllättäviin paikkoihin, ei pelkästään pohjoisen ja lauhkean ilmaston maihin.

”Meillä oli ilo toimittaa viime vuonna ensimmäinen projekti Intiaan. Se oli meille erittäin positiivinen avaus.”