Ihmiset ja lemmikit saavat tavallisesti kyyltä pureman eri vuodenaikana – tästä se johtuu
Kyy on rauhoitettu ja tappamisesta voi olla taloudellisia seurauksia. Silti niiden todellista määrää ei tiedetä.
Kyiden määrät ovat havaintojen mukaan vähenemään päin. Kuva: Lari LievonenKyitä on tuntunut olevan tänä keväänä erityisen paljon liikkeellä, mutta todellisuudessa niiden määrää ei tiedä kukaan.
”On täysin mahdotonta selvittää kyiden lukua tai kappalemäärää”, vahvistaa biologi Jarmo Saarikivi.
Filosofian tohtori Saarikivi työskentelee johtavana ympäristöasiantuntijana Helsingin kaupungilla.
Kyiden määrän selvittämistä on mietitty mutta aina tultu umpikujaan. Nopeasti ajateltuna voitaisiin esimerkiksi valita jokin tietty, kyille sopiva alue ja laajentaa tuloksia valtakunnallisesti.
”Sekään ei riitä. Kyyt tarvitsevat sopivan elinympäristön mosaiikin, jossa on esimerkiksi sopiva talvehtimispaikka sekä kivikkoa tai louhikkoa. Toisaalta taas käärmeitä esiintyy epätyypillisissä paikoissa, kuten kaupungeissa.”
Lemmikkien saamien puraisujen yleisyys jonain vuonna ei sekään kerro totuutta kyiden lukumäärästä vaan olosuhteista tiettynä keväänä.
”Useimmat lemmikkien saamat puremat tulevat keväällä, sillä kyyt lähtevät liikkeelle aikaisin. Lunta voi olla vielä maassa ja käärmeen kätkevä aluskasvillisuus poissa. Hömelö koira on unohtanut aiemmat opetukset ja menee tekemään läheistä tuttavuutta.”
Kevään kulun ennustettavuuskin vähenee, kun ilmastonmuutos etenee ja vuodet lämpenevät. Kasvillisuuskin voi jonain vuonna nousta rysäyksellä, jolloin kyyt pysyvät pääosin piilossa ja puremia tulee lemmikeille vähemmän.
Lemmikit saavat kyyltä puraisun tavallisesti keväisin, ihmiset syksyllä.
Ihmisille puremia kirjataan virallisesti satakunta vuodessa, ja yleensä ne tulevat syksyllä.
”Tavallisesti vahinkoja sattuu, kun tiettyjä marjoja, kuten lakkoja ja karpaloita poimitaan käsin suon laidoilta.
Jäljelle jää kysymys, miksi kyiden rauhoittamiseen on päädytty tietämättä niiden määrää.
Saarikiven mukaan aivan metsässä ei olla tässäkään asiassa. Joitain käärmeiden suosimia paikkoja on seurattu. Havainnot ovat sen suuntaisia, että kyiden määrät ovat vähenemään päin.
”Syynä on, että niiden elinympäristöt pirstoutuvat.”
Niinpä kyyt päätettiin rauhoittaa kolme vuotta sitten. Periaatteessa myös niiden tappamisesta voi seurata korvaus, joka on 70 euroa.
Saarikiven tiedossa ei ole, että joku olisi joutunut vielä korvamaan rahoitetun kyyn. Näin käynee harvoin tulevaisuudessakin.
”Lainsäätäjän ideana on varmasti ollut lähettää viesti, että myös pelätyt ja vihatut eläimet ovat arvokkaita ja ansaitsevat paikkansa luonnossa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat