Ennen vanhaan köyhien hampaat pysyivät kunnossa, kun taas rikkailla oli toisin

Kananmuna on todellinen keittiön superaines. Sitä voi nauttia keitettynä, paistettuna, leivonnassa tai monenlaisten ruokien raaka-aineena.

Munien ympärillä on käyty monenlaista keskustelua. Parikymmentä vuotta sitten terveyssuositukset neuvoivat rajoittamaan munien viikkomäärää kahteen. Perusteena oli oletus, että keltuaisista kertyi elimistöön haitallista kolesterolia. Korkealla kolesterolipitoisuudella tiedetään olevan yhteys kohonneeseen sydäntautisairastuvuuteen. Kolesteroli tarkoittaa veressä kulkeutuvia hippuja, jotka tukkivat aivojen hiussuonistoa ja mm. kohottavat aivoinfarktiriskiä. Näin minulle on kerrottu.

Tällainen tieto pelottaa ja munia välteltiin.

Nykyään tiedetään, ettei munat olekaan varsinainen riski, vaan että ihminen itse tuottaa haitallista kolesterolia etenkin silloin, kun ruokavaliosta puuttuvat munan kaltaiset ravintolähteet.

Kelkka kääntyi niin että rutisi.

Kuva: Jaana Kankaanpää

Painonhallinta ja laihduttaminen ovat ikuisia terveyteen liitettäviä muotiaiheita. Pitkään suosiossa ollut karppaaminen perustuu käsitykseen, että hiilihydraatteja välttämällä ja proteiineja lisäämällä saadaan aineenvaihdunta opetettua rasvanpolttoon ilman lisättyä kulutusta — eli treeniä.

Pitkitettynä dieettinä saadaan aikaan insuliinitasapaino ja energian varastoituminen sokereista rasvaksi loppuu.

Hiilihydraatit ovat sokereita. Niitä saadaan tutusti esimerkiksi leivästä, perunasta ja pastasta. Ihminen on alkanut kuluttaa niitä vasta viljelykulttuurin kehityttyä vuosituhansia sitten. Metsästäjä–keräilijät eivät syöneet vehnää, riisiä, eivätkä valkoista sokeria, jonka kulutus alkoi 1500-luvun kuninkaallisista hoveista ja levisi myöhemmin kaikkien tavoittamaksi.

Tiedetään, että mm. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kärsi suuhygienisistä ongelmista. Syynä niihin oli sokeri. Herkkusuuna tunnettu kunkku hörppi hunajalla maustettua simaa ja naposteli makeita herkkuja pitkin päivää ja lopulta hänen hampaansa mätänivät leukaluuhun saakka. Tuon ajan ylimystöä yhdisti löyhkäävä karieksen aiheuttama visvan haju. Köyhien hampaat olivat vielä kunnossa.

Nyt kaikilla on varaa makeaan ja se näkyy lisääntyvinä terveysongelmina.

Kaloreista vaahdotaan. Proteiinin, etenkin kananmunien ravintoarvot ovat erinomaista.

Kotimaiset munat ovat hyviä, eikä salmonellaa tarvitse pelätä.

Kansalaisille jaetun terveystiedon tulee perustua vedenpitäviin tutkimuksiin. Ideologiat tai todistamattomat teoriat eivät saa tuottaa ohjeistusta, joka vaikuttaa päivittäiseen tapaamme nauttia ruuasta. Kaikkea voi syödä, kunhan kohtuus säilytetään. Äärimmäisyyksiä tulee välttää, eikä ehdottomia kieltoja tule löyhin perustein asettaa.

Karppaajan ruokavalio voi sisältää kymmeniä munia viikossa. Suositus on kaukana menneen ajan kauhukuvista. Paha muna onkin hyvä muna.