Näin suojaat liian aikaisin versoneet sipulikukat ‒ ”valekevät” voi huijata kasveja

Maaliskuu alkaa vuoden aikaan nähden lämpimissä tunnelmissa. Ilmatieteenlaitoksen pitkän aikavälin ennuste kertoo, että tavanomaista leudompaa säätä on luvassa myös jatkossa.

Puutarhan kasvit voivat reagoida lämpimään säähän luonnonkasveja voimakkaammin, sillä monet niistä ovat kotoisin Suomea aikaisemman kevään maista.

Etelä-Suomessa lunta on hyvin vähän ja lämpötila keikkuu plussan puolella. Esimerkiksi sipulikasvit voivat alkaa kasvattaa sen vuoksi vartta ja lehtiä.

”Kevään sipulikukista ei kannata kuitenkaan huolestua”, Puutarhaliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Kujala kertoo.

”Niiden lehdet kestävät hyvin pientä pakkasta. Kukat odottavat kyllä enemmän lämpöä, ennen kuin riehaantuvat varsinaisesti kasvamaan.”

Varhaisen kasvun ongelmaksi voivat muodostua kanit ja rusakot. Ne syövät mielellään sipulikukkien vihreät versot, ellei kyseessä ole narsissi, joka ei pitkäkorvaisille maistu.

Kukat kannattaa suojata verkolla. Lisäksi niitä suojaamaan voi koota jonkin verran katetta.

Vaikka keli lämpenee, ajankohta on vielä hyvä omenapuiden leikkaukseen. Oksien poistoa voi tehdä siihen asti, että nestevirtaukset alkavat ja puiden silmut turpoavat.

”Seuraava hyvä hetki leikkauksille on heinäkuun loppu ja elokuu”, Kujala kertoo.

Talvehtivan pionin tunnistaa punertavista versoista. Kasvi ei kestä märkyyttä, vaikka on muuten hyvin luotettava kukkija. Kuva: Sanne Katainen

Yksi leudon talven ongelma on jääpolte, joka voi pahimmillaan mädättää kasveja. Kun lumi sulaa ja jäätyy uudelleen jääkerrokseksi, sen alle jäävät kasvit voivat kärsiä hapenpuutteesta.

”En ole vielä tänä talvena havainnut jääpoltetta, mutta nyt sitä voi muodostua”, Kujala kertoo.

Jääpoltetta voi torjua rikkomalla esimerkiksi kukkapenkin päälle muodostuneen jääkerroksen tai sulattamalla sen lämpimällä vedellä.

Jotkin kasvit, esimerkiksi pionit, ovat erityisen arkoja märkyydelle. Se kannattaa ottaa huomioon jo istutusvaiheessa: arat kasvit kannattaa istuttaa hiekansekaiseen kohopenkkiin. Myös puutarhan salaojitusta ja kaatoja kannattaa miettiä, kun sademäärät lisääntyvät ilmastonmuutoksen johdosta.

Kujala kertoo, että hänellä on omassa puutarhassaan erittäin hyvä esimerkki ongelmasta, jonka oikutteleva kevät voi kasville aiheuttaa.

”Minulla on Keski-Suomessa hyvin harvinainen tulppaanipuu, jonka joka ainoa silmu paleltui viime keväänä pakkasissa. Puu toipui sivusilmujensa ansiosta. Aina ei siis pidä huolestua, vaan luonto korjaa tilanteen.”

Tulppaanipuu on magnolioiden sukulainen ja kehityshistorialtaan hyvin vanha. Jo liitukauden sata miljoonaa vuotta vanhoista fossiilikerrostumista on löytynyt tyypillisiä tulppaanipuun lehtiä, Mustialan puutarhan sivuilla kerrotaan.

Laji oli yksi ensimmäisistä Amerikan mantereelta Eurooppaan tuoduista puulajeista. Suomessa se kasvaa aivan olosuhteidensa äärirajoilla.

Takatalvi voi yllättää myös muuttolinnut, kuten tämän lukijan kuvan kottaraisen viime vuonna. Kuva: Ari Ahlfors

Varsinainen kevät alkaa Suomessa yleensä huhtikuussa, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 ja +10 asteen välillä. Termisen eli lämpötilaan perustuvan kevään aikana lumet sulavat ja terminen kasvukausi pääsee alkuun.

Aukeilta mailta lumipeite häviää 2–3 viikon kuluttua termisen kevään alkamisesta ja metsistä keskimäärin kaksi viikkoa myöhemmin.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kevään aikaistumiseen monissa maissa, esimerkiksi Iso-Britanniassa. Cambridge Universityn vuoden 2022 tutkimuksen mukaan kevätkukkien kukinta alkaa nyt noin kuukautta aikaisemmin kuin vuosina 1753‒1986.