Lapin työllisyyslukemat ovat hyvät verrattuna valtaosaan muista maakunnista. Kuvituskuva. Kuva: Carolina Husu
”Pitäisikö Lappi myydä norjalaisille”, leukailtiin 2000-luvun alussa – aluetutkija kertoo, miten ja miksi Lappi käänsi kielteiset kehityskulut
Kaivosteollisuus ja etätyö satavat Lapin laariin, sanoo aluekehittämisen asiantuntija.Tilaajalle
Yötön yö ja kesä olivat Lapin matkailuvaltteja 1990-luvulle asti, mutta sen jälkeen talvi ajoi kesän ohi matkailun ykkössesonkina. Kuvituskuva Ylläkseltä. Kuva: Satu RenkoLapin matkailu porskuttaa ennätyslukemissa ja investointi-intoa vaikuttaa riittävän. Ei kuitenkaan tarvitse mennä kuin 25 vuotta taaksepäin, kun tilanne oli valtakunnan pohjoisimmassa maakunnassa toinen.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen muistelee kuulleensa vuosituhannen vaihteessa monenlaisia mietteitä siitä, mitä tulee tapahtumaan maakunnalle, jossa väki vähenee, muuttotappio on jatkuvaa ja työttömyysprosentit korkealla.
”Muistan jonkun leukailleen Helsingissä, pitäisikö Lappi myydä norjalaisille”, Antikainen muistelee.
Muutoksen tekivät kuitenkin Antikaisen mukaan suurimmalta osin lappilaiset itse.
”Lapissa uskottiin matkailuun ja siitä ajatuksesta pidettiin kiinni. Nyt voi sanoa, että matkailu on muuttanut maakunnan kehityksen suunnan.”
Nyt voi sanoa, että matkailu on muuttanut maakunnan kehityksen suunnan.
Matkailun lisäksi myös kaivosteollisuus on aluekehityksessä ollut onnenpotku Lapille, Antikainen kuvailee. Hän huomauttaa, että isojen kasvukeskusten ulkopuolella on usein nähtävissä, miten perinteisesti miesvoittoisten alojen työt katoavat. Tämä puolestaan nostaa työttömyyslukuja.
Hieman yksinkertaistaen voi siis sanoa, että kaivosteollisuus tarjoaa Lapissa erityisesti miehille mahdollisuuden jäädä asumaan kotiseudulleen, mikä taas tuo kotikuntaan verotuloja.
Lappi onkin nykyään työllisyystilastoissa maakuntien kärkikahinoissa, ja työttömien määrä laski Lapissa vuonna 2024 kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (Lapin Kansa 24.1.2025).
Antikainen huomauttaa, että Lappi saa uusia asukkaita myös pääkaupunkiseudun valkokaulustyöläisistä, vaikka tällaista muuttoliikettä tuskin olisi uskottu mahdolliseksi vielä 2010-luvun lopullakaan.
Koronapandemia kuitenkin teki etätyöstä mahdollista, ja matkailun buustaamat lentoyhteydet mahdollistavat tarvittaessa nopean siirtymisen pääkonttorille.
”Etätyö yhdistettynä Lapin luontoon ja hyvinvointitrendiin on melkoinen yhdistelmä. Onhan kätevää, jos ovelta pääsee erämaaluontoon virkistymään”, Antikainen kuvailee.
Totta kai matkailukin tuo Lappiin työtä, mutta toistaiseksi Lapin matkailu on sen verran vahvasti talvisesonkiin painottuvaa, että matkailualan työpaikat ovat lähinnä kausiluonteisia. Antikainen huomauttaa, että matkailualan sesonkityöntekijöiden veroeurot valuvat siis ulos alueelta.
Hän lisää, että usein matkailualan sesonkitöihin liittyen todetaan, että voivathan samat ihmiset lähteä vaikka pääkaupunkiseudulle tai saaristoon kesäkaudeksi töihin.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen, sillä harva on valmis muuttamaan kaksi kertaa vuodessa, eikä kansainvälisten työntekijöiden työlupakäytännötkään ole kovin joustavia.
Kun tähän lisätään useita Lapin kuntia riivaava asuntopula, soppa on valmis.
”Kyllähän nuori ihminen voi seikkailumielessä asua aikamoisissa olosuhteissa, mutta kun ikää tulee, yleensä alkaa kaivata omaa rauhaa ja mukavuuksia”, Antikainen kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
