Näin pelastat ensi vuoden omenasadon muumiotaudilta

Kesän ja syksyn säät ovat helpottaneet sienitautien leviämistä. Niinpä hedelmäpuiden satoa pilaava muumiotauti jyllää monissa puutarhoissa taas runsaana.

Samaan tautiperheeseen kuuluva versomuumiotauti on sekin kuivattanut tavallista runsaammin kirsikkapuiden oksia. Kirsikan vauriot toki tulivat näkyviin jo alkukesällä heti kukinnan jälkeen.

Vaikka muumiotaudista on kärsitty hedelmätarhoissa pitkään, ei sille edelleenkään ole olemassa tehokasta torjunta-ainetta. Oikeanlaisilla hoitotoimilla voidaan oman pihan tautitilanteeseen kuitenkin vaikuttaa paljon.

Tänä vuonna saadaan nauttia runsaasta omenasadosta. Kosteus on kuitenkin suosinut myös muumiotaudin leviämistä. Kuva: Säde Aarlahti

Muumiotautia (Monilinia fructicena) esiintyy ennen kaikkea omenoissa, mutta se pilaa myös päärynöiden, luumujen ja kirsikoiden satoa.

Usein ensimmäiset, ruskeat mätälaikut ilmestyvät näkyviin jo raakilevaiheessa. Tauti vaivaa etenkin ohutkuorisia lajikkeita. Sen varsinaisen etenemisen mahdollistavat kuitenkin hedelmien kuoriin kypsymisen aikana syntyneet vioitukset, kuten hankaumat, halkeamat tai hyönteisten poraamat reiät.

Jo muutamassa päivässä alkaa saastuneen hedelmän pinnalle muodostua vaaleiden pisteiden kehiä, itiöpesäkkeitä, joiden avulla tauti leviää tuulen tai sadeveden mukana yhä uusiin hedelmiin.

Sienitauti leviää herkästi hedelmästä toiseen. Tuulien mukana itiöt kulkeutuvat jopa usean sadan metrin päähän. Kuva: Säde Aarlahti

Kosteana syksynä tauti-itiöitä on ilmassa liikkeellä paljon. Itiöt myös talvehtivat, joten ne levittävät tautia edelleen tulevana kesänä. Taudin torjunnassa helpottaa kuitenkin tieto siitä, että se ei kätkeydy multaan eikä tartuta kasveja pysyvästi.

Paras keino taudin rajoittamiseen on kerätä tarkoin pois kaikki muumiotaudin vaivaamat hedelmät. Myös omenapuiden lehdet on syksyllä viisasta haravoida pois, sillä taudin vaivaavat omenat ja hedelmistä irronneet itiöt kätkeytyvät herkästi lehtien lomaan.

Kirsikkapuiden versomuumiotautia (Monilinia laxa) voi rajoittaa leikkaamalla viimeistään syksyllä pois kaikki kuiviksi ruskettuneet versonkärjet. Ne erottuvat usein syksylläkin, koska kuivat lehdet jäävät pahimmin muumioituneiden hedelmien tavoin kiinni oksiin.

Hedelmiä rumentava vitsaus tunnistettiin ja nimettiin jo 1700 -luvun lopulla. Taudin surkastuttamia hedelmiä on hyvä käsitellä hanskat kädessä, mutta ihmiseen tauti ei tartu. Kuva: Säde Aarlahti

Muumiotautisten hedelmien ja saastuneiden lehtien sekä oksien oikea paikka on suljetussa lämpökompostorissa tai kunnollisessa maakuopassa.

Mikäli itiöt jäävät näkyviin maan pinnalle, pääsevät ne keväällä ja kesällä leijailemaan ilmaan ja tartuttamaan tulevan vuoden satoa.

Muumiotaudin sisarlaji, versomuumiotauti, kuivattaa kirsikkapuiden oksankärkiä. Sairastuneet oksat kannattaa leikata pois, jotta tauti pysyy aisoissa, eikä pensaiden ulkomuoto kärsi liikaa.

Muumiotaudin sisarlaji, versomuumiotauti, kuivattaa kirsikkapuiden oksankärkiä. Sairastuneet oksat kannattaa leikata pois, jotta tauti pysyy aisoissa, eikä pensaiden ulkomuoto kärsi liikaa. Kuva: Säde Aarlahti

Koska tauti ei varastoidu multaan, voidaan valmiiksi kompostoitunutta multaa käyttää huoletta maanparannukseen, kunhan varmistutaan, että kaikki muumiotautiset hedelmät ovat täysin maatuneita. Myös maahan haudattujen omenoiden ja lehtien päälle voidaan istuttaa mitä tahansa kasveja.

Jos hedelmätarha on kookas, saattaa kaikkien lehtien haravoiminen ja kompostointi olla haastavaa. Tällöin lehdet kannattaa silputa ruohonleikkurilla, mikä nopeuttaa niiden maatumista.

Tärkein keino muumiotaudin torjunnassa on hyvä syyssiivous, jossa taudin vaivaamat omenat korjataan pois puun alta ja latvuksesta. Kuva: Säde Aarlahti

Maatumista voi nopeuttaa myös ruiskuttamalla alue 5-prosenttisella urealiuoksella, jota käytetetään usein myös kompostin vauhdittajana. Runsaan typpimäärän vuoksi ruiskutusta ei kuitenkaan saa tehdä ennen, kuin kaikki hedelmäpuiden lehdet ovat varisseet.

Myös omena- ja päärynäpuiden latvusten harventaminen auttaa ehkäisemään muumiotautia, sillä ilmava latvus kuivuu nopeasti sateen ja yökasteen jälkeen, eivätkä hedelmät hankaudu leikatussa latvuksessa yhtä herkästi toisiaan vasten.

Enää tänä syksynä ei leikkauspuuhiin kuitenkaan kannata ryhtyä. Oikea aika puiden latvusten harvennukseen on maalis-huhtikuussa tai kukinnan jälkeen kesä-heinäkuussa.