Kymmenheppainen perämoottori ei käynnisty ensinykäisyillä ja Petja Peltomaan suusta on päästä voimasanoja. Sitten hän yrittää uudelleen ja onnistuu. Matka Luopioisten venesatamasta saarimökille alkaa.
Ylöjärveläislähtöinen käsikirjoittaja ja televisio-ohjaaja Petja Peltomaa on asunut Helsingissä lähes 30 vuotta. Hänen sukujuurensa ovat Luopioisissa. Hän on viettänyt kesänsä Luopioisten Kukkiajärven maisemissa jo vauvasta lähtien.
Peltomaa työskentelee freelancerina. Saarimökki järvimaisemineen sekä parantuneet nettiyhteydet tarjoavat hyvät puitteet etätyölle.
”Kirjoitan paljon riippukeinussa. Työ on välillä uuvuttavaa, mutta mukava ja rauhallinen ympäristö helpottaa ja tuo iloa siitä, että saan tehdä tällaista työtä”, Petja Peltomaa kertoo.
Hänen isoisoisänsä Aleksi Sirén osti kolme Kukkiajärven saarta 1900-luvun alkupuolella. Pitkään niissä lomaili koko suku, mutta nykyään Peltomaan äiti omistaa saaret, ja yksi niistä on Petja Peltomaan käytössä.
"Isäni remontoi tyhjillään olleen mökin käyttökuntoon. Sain muun muassa pienen terassin auringonlaskun puolelle", Peltomaa sanoo.
Alle puolen hehtaarin kokoisella saarella sijaitseva mökki tarjoaa Peltomaalle irtioton arjesta ja mahdollisuuden tehdä etätyötä luonnon rauhassa. Mökkielämä on simppeliä.
Sähköä saadaan aurinkopaneeleista. Jääkaappi ja liesi toimivat kaasulla ja juomavesi tuodaan maista.
Venematka Luopioisiin kestää noin kymmenen minuuttia. Peltomaa saa maaseutukylästä ja sen ihmistä inspiraatiota käsikirjoitustyöhönsä.
”Minulle on tärkeää saada kokemuksia kehäkolmosen ulkopuolisesta Suomesta. On kiinnostavaa mennä torille kahville ja tarkkailla ihmisiä. Täällä pääsee kansan pariin ja törmää todellisiin persooniin.”
Peltomaan mukaan saarimökkeilyn hyvät ja huonot puolet liittyvät kulkemiseen.
"Saarimökillä rauhoittuu, koska täältä ei lähdetä kovin helposti pois. Huono puoli on se, että en ole kovin sinut moottorien kanssa. Huonolla kelillä venematka voi olla haasteellinen, erityisesti tuulisella säällä, jos moottori ei käynnisty.”
Peltomaa päätyi käsikirjoittajaksi pitkän tien kautta. Hänellä ei ollut taidetaustaa. Äidin suvussa oli opettajia ja diplomi-insinööri-isä oli kotoisin maatilalta.
“Suuntauduin tälle alalle etsiessäni jotain erilaista. Kai siinä oli vähän kapinaakin. En ollut vielä lukiossa erityisen kiinnostunut kirjoittamisesta.”
Lukion jälkeen hän opiskeli valokuvausta ja viestintää Tampereella. Lopulta hän päätyi opiskelemaan tuottamista Taideteollisessa korkeakoulussa.
"Käsikirjoittaminen kolahti vasta koulussa tehtyjen harjoituselokuvien jälkeen. Koulun jälkeen aloitin kehittävänä tuottajana Helsinki-Filmillä. Päädyin Käenpesä-sarjan käsikirjoitustiimiin vuonna 2002. Siitä alkoi käsikirjoittajan urani ja samalla ruuhkavuodet," Peltomaa kertaa.
Peltomaa toimi ensimmäistä kertaa pääkäsikirjoittajana Tukka auki -sarjassa, joka esitettiin MTV3-kanavalla vuonna 2007.
”Kun suunnittelimme Syke-sarjaa, syntyi nopeasti ajatus, että otetaan sairaanhoitajat päähenkilöiksi. Koin suurta sympatiaa heitä kohtaan.”
Merkittävä projekti uralla oli Syke-sarjan luominen ja käsikirjoittaminen.
Vuosituhannen vaihteessa Peltomaa ihastui yhdysvaltalaiseen Teho-osasto-sarjaan. Hän halusi kehittää samantyyppisen sairaaladraaman suomalaisille. Aluksi idealle naurettiin, mutta vuosien saatossa Syke-sarjasta tuli yksi rakastetuimmista draamasarjoista.
Sykkeessä oli vallankumouksellista se, että pääosassa eivät olleet lääkärit vaan suomalaiset sairaanhoitajat. Tämä ei ollut sattumaa.
Peltomaalla oli lapsena rasitusastma, jonka vuoksi hän vietti paljon aikaa sairaalassa. Sairaala oli pienelle tytölle maailman jännittävin ja kiinnostavin paikka. Vilkkaana lapsena hän tutustui ja ystävystyi sairaanhoitajien kanssa.
“Kun lähdimme suunnittelemaan Syke-sarjaa, aika nopeasti syntyi ajatus, että otetaan sairaanhoitajat päähenkilöiksi. Koin suurta sympatiaa heitä kohtaan.”
Ylöjärvellä vuonna 1971 syntynyt käsikirjoittaja ja televisio-ohjaaja. Elokuvataiteen maisteri.
Tunnettuihin käsikirjoitustöihin lukeutuvat tv-ohjelmat Elämäni biisi, Syke, Kimmo, Tukka auki, Kerran viikossa sekä elokuvat Syke: Hätätila ja Syke: Särkynyt sydän.
Asunut Helsingissä vuodesta 1997 lähtien. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä sekä vesikoira Muru.
Palkittiin vuonna 2022 Kultaisella Venlalla Elämäni biisi –sarjan ohjauksesta.
Oli perustamassa Käsikirjoittajien Kiltaa, jonka tavoitteena on ajaa käsikirjoittajien asemaa Suomessa sekä tuoda heidän työtään näkyvämmäksi.
Harrastaa kuntosalilla käyntiä ja lukupiiriä.
Lapsuusmuistoja Kukkiajärveltä: Kukkian rannat ovat kivisiä. Lapsena viihdytin itseäni hyppimällä kiviltä toisille. Mieleen on jäänyt jännitys siitä, pääseekö seuraavalle kivelle vai molskahtaako veteen.
Motto: Asioilla on taipumus järjestyä.
Peltomaan mukaan käsikirjoittajan ammatti vaatii sinnikkyyttä ja itsetuntemusta.
“Käsikirjoittaja ammentaa lopulta kaiken omasta itsestään, joten on tärkeää tunnistaa omat tunteet ja mielenhäiriöt. Käsikirjoittajan on oltava myös luova ja mielikuvituksellinen. Se, että on vähän vinksahtanut, auttaa paljon. Tässä työssä ei pidä pelästyä elämän pikkuasioita”, Peltomaa pohtii.
Elämäni biisi -ohjelma sai alkunsa vuonna 2014 Kyproksella Peltomaan ollessa kollegoidensa kanssa kirjoituslomalla. Eräänä iltana seitsemän kollegaa kokoontui hotellihuoneeseen nauttimaan viinistä ja musiikista.
"Sain idean, että kuunneltaisiin kaikkien lempibiisit Spotifyista tietämättä, mikä kappale kuuluu kenelle. Sitten arvaillaan ja kerrotaan tarina kappaleen takaa. Se toimi hyvin ja pelasimme sitä monena iltana.”
Peltomaa oli töissä Yellow & Film -tuotantoyhtiössä ja ehdotti ideaa tv-kanaville. Kolmisen vuotta myöhemmin Yle näki formaatin mahdollisuudet.
Illanvietossa heitetystä ideasta kehittyi tv-ohjelma, jonka jaksot ovat tavoittaneet jopa 1,5 miljoonaa suomalaista. Elämäni biisi osoitti sen, että aidosti kotimaiselle televisioviihteelle on edelleen kysyntää.
”Kaipasin Suomen televisioon tv-viihdettä, jossa ei tarvitse nauraa ja itkeä väkisin.”
Peltomaa pyrkii eteenpäin ja haluaa kehittää lisää koko kansan viihdettä. Hän jätti Elämäni biisin vuodenvaihteessa.
Tällä hetkellä työn alla on musiikkiaiheinen käsikirjoitus, mutta hän ei voi vielä puhua siitä enempää.
Peltomaa kaipaa fiksuutta ja aikuisuutta tv-ohjelmiin. Hänen mukaansa useimmat television formaatit ovat hieman lapsellisia.
”Elämäni biisi on aitoa tv-viihdettä, jossa ei tarvitse nauraa ja itkeä väkisin. Se on juuri sitä, mitä itse kaipasin Suomen televisioon. Olen iloinen, että sain tehdä sitä.”
Tällä hetkellä kotimaisella TV- ja elokuva-alalla menee heikosti. Tuotantojen määrä on pienentynyt ja työttömyys on lisääntynyt. Tekoäly tulee viemään töitä myös käsikirjoittajilta.
“Varsinkin formaattiin perustuvissa tv-sarjoissa tekoäly pystyy pian tuottamaan ikään kuin sitä peruskauraa. Mutta aina tarvitaan ihmisiä tekemään uusia ja luovia ratkaisuja. Tekoälyhän vain toistaa sitä näkemäänsä”, Peltomaa toteaa.
Peltomaa asuu Helsingin Tapanilan pientaloalueella. Kotona oleva puutarhakin kaipaa hoitoa, joten hänen on kuljettava kahden paikan väliä.
Saarimökin pelkistetty ja luonnonläheinen elämänmuoto tarjoaa aitoa vastapainoa modernille arkiasumiselle.
“Rentouttavinta on virikkeettömyys. Se tuottaa tietyn rauhan verrattuna kotiin, jossa on koko ajan kaikkea. Tietty askeettisuus on hyvästä. En kaipaa mökille esimerkiksi televisiota.”
Peltomaan mökkikausi jatkuu pitkälle syksyyn, jonka jälkeen koittaa paluu kaupunkiin. Maallemuutto ei kuulu hänen suunnitelmiinsa. Saarimökillä ja omakotitalossa riittää puuhaa.
“Haaveilen, että saisin muuttaa eläkepäivinä pilvenpiirtäjään”, Peltomaa heittää hymyssä suin.
