

Vanhetessa muisti huononee monesta syystä.
Yksi niistä on yllättävä ja perustuu Pennsylvanian yliopistossa tehtyyn tutkimukseen. Alustavan tiedon mukaan iän mukana suoleen voi majoittua bakteeri, jonka toiminta vaikuttaa aivoihin ja nopeuttaa muistin huononemista.
Suolen yhteyksistä aivoihin ja sitä kautta ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnostuttu viime vuosina. Aivoihin tulee jatkuvasti tietoja aistien kautta ulkomaailmasta, mutta lisäksi aivoihin vaikuttaa niin kutsuttu interoseptio. Se tarkoittaa kehon sisäisten signaalien kuten nälän, janon, sydämen sykkeen ja hengityksen aistimista.
Kehon sisäisten signaalien valtaväylänä toimii vagus- eli kiertäjähermo, jota pitkin myös suolen mikrobisto viestii aivoihin. Mekanismit ovat epäselvät, ja niitä tutkijaryhmä pyrki selvittämään hiirten avulla.
Lähtöajatuksena oli, että suolen mikrobisto muuttuu iän mukana ja se voi vaikuttaa muistiin. Nuoriin hiiriin siirrettiin ensin vanhojen hiirten ulostetta. Hiirille suunniteltu muistitesti paljasti nuorten muistin alentuneen vanhojen tasolle. Sama tulos saatiin, jos nuoret elivät vanhojen kanssa yhdessä. Tällöin mikrobistot samankaltaistuivat.
Sitten selvitettiin, miten mikrobisto vanhetessa muuttui ja mitkä bakteerit voisivat olla syynä ilmiöön. Ykkösepäilty oli bakteeri nimeltä Parabacteroides goldsteinii.
Suoleen voi majoittua bakteeri, jonka toiminta vaikuttaa aivoihin ja nopeuttaa muistin huononemista.
Bakteerin vaikutusketju selvisi. Bakteeri tuottaa rasvahappoja, jotka taas aktivoivat tulehdusta aiheuttavia välittäjäaineita. Ne häiritsevät vagushermon toimintaa, jolloin viestit aivojen hippokampuksen muistikeskuksiin jäävät matkalle. Eli muisti toimii huonosti.
Unohdetaan hetkeksi, että ihminen ei ole hiiri ja annetaan ajatuksen laukata. Jos vastaavia bakteereita todetaan ikäihmisilläkin, mitä voitaisiin tehdä? Vaikuttaako dieetti? Voisiko bakteerin tuottamia haitallisia yhdisteitä lääkkeillä estää? Löytyisikö sopiva antibiootti tappamaan haittabakteereita?
Lähde: Nature