

Aikuisten suomalaisten ei tarvitse enää käydä välttämättä hammaslääkärissä vuoden välein. Nykyään neljä vuotta voi olla yksilöllisesti sopiva tutkimusväli, Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkeri kertoo.
Ratkaisevaa on se, onko ihmisellä muita suunsairauksia, suunsairauden riskitekijöitä tai pitkäaikaissairauksia.
”Ikäihmisellä ja diabetesta sairastavalla henkilöllä hammaslääkärin yksilöllisesti määrittämä tutkimusväli voi olla huomattavasti lyhempikin”, Hietala-Lenkkeri sanoo.
THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa on samoilla linjoilla. Hammaslääkärille ei ole syytä mennä vuoden tai kahden vuoden välein, jos aikuisella ei ole reikiä, ienongelmia ja kotihoito toimii.
”Se ei ole järkevää resurssien käyttöä. Hampaat hoidetaan pääasiassa kotona, eikä jatkuva tarkistaminen muuta tilannetta miksikään.”
Kolme vuotta voi olla Harjunmaan mielestä hyvä hampaiden tarkastusväli hampaitaan hoitavalla aikuisella. 4–5 vuotta voi olla vielä riittävä tarkastusväli, mutta sitä pidempään lääkärissä käyntiä ei kannata lykätä.
”Muuten suusta saattaa jäädä näkemättä joitakin sairauksia. On tärkeää, että jokaiselle suomalaiselle määritellään yksilöllinen hampaiden tutkimus- ja hoitoväli perustuen omaan riskiin”, Harjunmaa sanoo.
”Jos hampaiden harjauksen yhteydessä tulee verta, se on hätäsignaali.” Aija Hietala-Lenkkeri
Suuhun katsomalla voi päätellä paljon ihmisen terveydestä. Hammaslääkäri katsoo suusta paljon muutakin kuin vain hampaiden ja ikenien kiinnityskudosten tilaa
”Hän osaa tutkia lisäksi esimerkiksi leukanivelten toimintahäiriöitä ja kiputiloja sekä limakalvosairauksia”, Aija Hietala-Lenkkeri kertoo.
Suun terveydellä on yhteys myös diabetekseen. Huono suunterveys voi olla yksi riskitekijä sydän- ja aivoinfarktille sekä valtimokovettumataudille.
Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti on merkittävä kansantauti. Hoitamattomana tauti voi johtaa hampaiden menetyksiin ja aiheuttaa haittaa yleisterveydelle.
”Jos hampaiden harjauksen yhteydessä tulee verta, se on hätäsignaali. Tupakoitsijoiden ikenet eivät vuoda samalla tavalla, ja tupakointi onkin selkeä riskitekijä kiinnityskudossairaudelle”, Hietala-Lenkkeri huomauttaa.
THL:n Ulla Harjunmaan mukaan myös suusyöpä ja esimerkiksi hiv-infektio voidaan todeta ensimmäisen kerran hammaslääkärin vastaanotolla.