Toimittaja Janica Pörhönen haikailee tyttönimensä Pihlajaharjun perään. Kuva: Aino Saarikivi
Luovuin kauniista sukunimestäni, mutta olen tullut katumapäälle
Otin naimisiin mennessäni sukunimen, joka saa muut jopa naurahtamaan, kirjoittaa Janica Pörhönen.Tilaajalle
Puolisot voivat ottaa yhteiseksi sukunimeksi myös jommankumman esivanhemmalla käytössä olleen sukunimen. Muutosta voi hakea Digi- ja väestötietovirastosta. Kuva: Jere LauhaSukunimi herättää pohtimaan omaa identiteettiä ja suhdetta perheeseen, sukuun ja juuriin. Toisaalta joku tyttönimeensä tyytymätön voi riemuita, kun saa puolisonsa ”hienomman” sukunimen.
Minä otin avioituessani puolisoni sukunimen. Ajattelin, että yhteisten lasten vuoksi olisi selkeää, että perheellä on sama sukunimi. Taisin olla myös rakastumisen huumassa.
Vuosien mittaan olen alkanut katua. Miksi menin vaihtamaan pois hienon tyttönimeni? Pörhönen kuulostaa hassulta. Minussa se herättää mielikuvan pörröisestä eläimestä, ehkä sopulista.
Kun kerron sukunimeni uudelle tuttavalle, hän saattaa nauraa tai hymyillä hyväntahtoisesti. Moni on kuvaillut nimeäni erikoiseksi, persoonalliseksi tai jopa suloiseksi.
Ajattelin, että yhteisten lasten vuoksi olisi selkeää, että perheellä on sama sukunimi.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Pörhönen-nimen taustalla voi olla ortodoksinen miehennimi Perha, Perho tai Perhoi, joka pohjautuu venäläiseen nimeen Perh tai Perha. Nimi on muunnos kreikkalaisesta nimestä Porfyrios.
Suomen murteiden sana-arkiston ja Suomen etymologisen sanakirjan mukaan murteissa pörhö tarkoittaa esimerkiksi hiustupsua, juroa ja hiljaista ihmistä tai rikkauksilla mahtailevaa.
Nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto Opetushallituksesta arvelee, että Pörhönen voisi tulla myös pörrötukkaisen lisänimestä Pörhöpää.
Entinen sukunimeni Pihlajaharju on upea, ja sitä kantaa nykyään vain 74 suomalaista. Nimestä voi lähes haistaa pihlajanmarjojen tuoksun.
1900-luvun alussa suomenmieliset alkoivat suomentaa ruotsinkielisiä sukunimiään. Isänisäni isänisä, veteliläinen Eemeli Stenbacka, yritti muuttaa nimen Kivimäeksi, mutta muutosta ei hyväksytty. Hän päätti vaihtaa sellaiseen sukunimeen, jota ei kellään muulla Suomessa ollut, ja suvun nimeksi tuli Pihlajaharju.
Luontoaiheisissa sukunimissä on kansallisromanttista kaikua. Pappapuoleni suvussa kulkee toinen kaunis sukunimi, Kultavuori, joka on nykyisenä nimenä vain 22 henkilöllä.
Myös uudissukunimissä näkyy arvostus luontonimiä kohtaan. Heinäkuussa 2026 haettiin esimerkiksi nimiä Arosaari, Jalokoivu, Vanamoniemi ja Tiukusaari. Uudissukunimellä tarkoitetaan sukunimeä, joka ei ole nykyisin käytössä kellään elossa olevalla henkilöllä.
Olen pohtinut, pitäisikö ottaa tyttönimi takaisin. Toistaiseksi olen tyytynyt nykyiseen nimeeni. Vaihtaminen olisi työlästä. Voisin olla myös Pihlajaharju-Pörhönen, mutta se on turhan pitkä.
Sukunimen vaihtamisen perusteet
Sukunimet ovat suojattuja, eikä niitä voi saada itselleen ilman syytä.
Nimessä on oltava iso alkukirjain, muut kirjaimet eivät saa olla isolla.
Sukunimen muutosta voi hakea DVV:n nimenmuutospalvelussa. Jos DVV:n päätökseen ei ole tyytyväinen, siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
Voit saada itsellesi sukunimen, joka on ollut käytössäsi jo aiemmin tai se esiintyy suvussasi viiden sukupolven sisällä.
Perhesuhteissa tapahtuneet muutokset voivat olla peruste sukunimen muuttamiseen.
Avo- tai aviopuolison sukunimeä voi hakea, jos hän antaa siihen suostumuksen. Itselleen voi hakea myös sijaisvanhemman sukunimeä.
Sisaruksen tai lapsen sukunimeä voi hakea, jos saa suostumuksen kaikilta, joilla sukunimi on väestötietojärjestelmän mukaan käytössä.
Vierasperäisen sukunimen kirjoitusasua voi muuttaa tai lyhentää, mutta sitä ei voi kääntää suomeksi tai ruotsiksi.
Voit hakea myös uudissukunimeä, jota ei ole käytössä väestötietojärjestelmän mukaan kellään elossa olevalla.
Uudissukunimi ei saa aiheuttaa pahennusta tai haittaa, eikä se saa muistuttaa esimerkiksi yhdistyksen tai yrityksen nimeä.
DVV julkaisee sivuillaan tiedot haetuista uudissukunimistä. Tiedot ovat julkisia 30 päivän ajan. Sinä aikana DVV:lle voi tehdä muistutuksen, jos kokee haetun sukunimen loukkaavan oikeutta oman suvun nimeen tai rikkovan lakia.
Tapauskohtaisesti voidaan harkita myös muita erityisen painavia syitä sukunimen muuttamiseen.
Lähde: Digi- ja väestötietovirasto
Sukunimen vaihtamisesta pitää maksaa 105 euroa Digi- ja väestötietorekisterille, ja kuluja tulee myös myös uudesta henkilötodistuksesta ja ajokortista. Uusi Kela-kortti kolahtaa postilaatikkoon onneksi maksutta.
Uudesta sukunimestä on ilmoitettava työ- tai opiskelupaikkaan, kirjastoon, mahdolliselle vuokranantajalle, lentoyhtiöille ja harrastusseuroille, ja se pitää vaihtaa virallisiin asiakirjoihin, vaikkapa testamenttiin tai avioehtoon. Kuulostaa melkoiselta savotalta.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
