Pertti Sankilampi hiihti urallaan kansainvälistä menestystä. Kuvassa palkintoja, joista pienen tuppipuukon Sankilampi hiihti alakouluikäisenä. Kuva: Anne Anttila
Pertti Sankilampi hiihti yksijalkaisenakin olympiavoittajaksi − hän on myös ollut ideoimassa monen ranteesta löytyvää laitetta
Parahiihtäjä Pertti Sankilampi lykki aikoinaan ruisleivän voimin 29 arvokisamitalia. Maatöistä voimansa hankkinut Sankilampi menetti syövän seurauksena jalkansa, mutta ei elämäntahtoaan.TilaajalleKempele
Kempeleen Ketolanperän pelloilta puristettu voimaa näkyy edelleen vahvana. Proteesihiihtäjänä tunnettu Pertti Sankilampi hiihtää yhä noin 2 000- 3 000 kilometriä kaudessa. Kuva: Anne AnttilaMaaseudulla, lehmien, peltojen ja kovan työn äärellä kasvanut Pertti Sankilampi, 79, sanoo eläneensä hyvän ja muistorikkaan elämän.
”Nuoruusvuosina elämä ravisteli, kun syöpä vei jalan, mutta päätin, että kyllä mies yhdelläkin jalalla pärjää. Ja niin olen pärjännyt. Olen luonteeltani ikuinen optimisti ja näen synkissäkin hetkissä valonkajoa”, Sankilampi muotoilee.
Kempeleläinen kunnallisneuvos on vuosikymmenten saatossa rikkonut rytinällä raja-aitoja, ennen kaikkea ennakkoluuloihin sidottuja.
Omalla esimerkillään Sankilampi on näyttänyt, että liikuntavamma ei ole este menestykselle, eikä myöskään aktiiviselle työ- ja harrastuselämälle. Urheilun lisäksi hänet tunnetaan myös järjestöaktiivina. Kunnallisneuvoksen arvonimen ovat tuoneet poliittiset luottamustehtävät.
”Perheen tuki on ollut korvaamatonta. Vaimoni Sirkka on hoitanut kodin ja lapset ja tuonut perhearkeen suuren turvallisuuden tunteen. Ilman Sirkkaa olisi monet hiihtokilometrit jääneet hiihtämättä”, Sankilampi puhelee kiitollisena.
”Miehen kunto ja suksien luisto ovat aina lähtöisin itsestä ja omasta tahdosta.”
Pertti Sankilampi ei ole missään vaiheessa katkeroitunut.
”Elämäni vammaisurheilijana on ollut hyvin rikasta. Latu on pysynyt auki ruisleivän, tahdonvoiman ja innostuksen ansiosta. Olen uskonut aina myös unelmiini.”
Urheilulliset lahjat nostelivat päätään jo lapsuudessa.
”Yksi suurimmista kannustajistani oli äiti. Hän teki meille lapsille oman hiihtoladun, jossa käytiin kovaa kisaa paremmuudesta. Palkintona oli hyvä mieli ja kourallinen sokeripaloja”, Sankilampi muistelee naureskellen.
Hän kertoo päättäneensä jo viisivuotiaana, että hänestä tulee seuraava Veikko Hakulinen.
”Nuoruusvuosina elämä ravisteli, kun syöpä vei jalan, mutta päätin, että kyllä mies yhdelläkin jalalla pärjää. Ja niin olen pärjännyt.”
Unelmia ei saavuteta ilman kovaa työtä, joten Kempeleen Ketolanperän pellot saivat toimia monet vuodet harjoitusnäyttämönä. Into harjoitteluun oli jopa niin kova, että välillä nuorukaisen nähtiin hiihtävän pellolla pelkkien olkien päällä.
”Isäni sairastuttua jouduin ottamaan jo 16-vuotiaana vetovastuun kotitilasta. Sisarukset auttoivat, mutta voimaa vaativin osuus jäi kuitenkin minulle. Kunto nousi kohisten, kun nostelin 60 kilon säkkejä lavalta toiselle.”
Parikymppinen maatalon poika oli hyvässä vauhdissa kohti menestystä, kunnes kohtalo päätti toisin.
”Vasemmassa jalassani todettiin aggressiivinen luusyöpä. Vaihtoehdot olivat vähissä, joten vuonna 1966 minulle tehtiin reisiamputaatio.”
Jalan menettäminen muutti tulevaisuuden suunnitelmia, joista suurimpia oli irtaantuminen maatilan töistä.
”Olin ennen amputaatiota löytänyt kuitenkin elämäni rakkauden, joten tuleva vaimoni auttoi jaksamaan eteenpäin. Myös perheen tuki oli korvaamatonta.”
Urheilijan sisukkuudesta kertoo se, että vain muutama viikko amputaatiosta Sankilampi teki kyynärsauvojen varassa parin kilometrin kävelylenkin.
”Päätin jo sairaalassa, että tähän en jää. Minulla oli jo tietoisuus siitä, että vammainenkin voi urheilla. Tämä auttoi eteenpäin kuntoutumisen tiellä”, Sankilampi kertoo.
Neljän kuukauden kuluttua amputaatiosta Pertti Sankilampi sai ensimmäisen reisiproteesin ja lähti heti hiihtämään.
”Puujalka” ei ollut esteenä myöskään elämän jatkumiselle. Positiivinen elämänasenne sekä terve kunnianhimo tuottivat toivotun tuloksen ja vuosi 1976 voitiin kirjata niin sanotuksi Pertin vuodeksi.
”Sain ensimmäisen kultamitalini parahiihtäjänä ja aloitin 48 vuotta kestäneen urani kunnanvaltuutettuna. Huippuvuonna syntyi myös toinen tyttäreni Johanna sekä ideani sykemittarista näki päivänvalon. Vuonna 1976 saimme myös ensimmäisen kutsun Linnan juhliin”, Sankilampi listaa.
Reisiamputoituna Pertti Sankilampi kehitti oman, tasatyöntöihin perustuvan hiihtotyylin. Kuva: Pertti Sankilammen kotialbumi”Miehen kunto ja suksien luisto ovat aina lähtöisin itsestä ja omasta tahdosta.”
Idea ranteesta pulssia mittaavasta sykemittarista syntyi Kempeleessä maaliskuussa 1975, kun hiihtovalmentaja, paralympiavoittaja Pertti Sankilampi ja Oulun yliopiston professori Seppo Säynäjäkangas tapasivat toisensa hiihtolenkillä.
Sankilampi ehdotti, voisiko Säynäjäkangas kehitellä pulssia mittaavan laitteen hiihtoharjoittelun tueksi. Tämä tarttui ideaan ja Polar Electron tarina sai alkunsa.
Sankilammen ja Säynäjäkankaan tapaamispaikalle pystytetty muistotaulu paljastettiin 22.3.2025.
”Kaikki tulokset eivät näy tulostaululla. Ne näkyvät sydämessä.”
”Olen terveellä tavalla kunnianhimoinen, mikä näkyi myös aktiiviurallani. Maatalon poikana opin siihen, että pärjäämisen eteen on tehtävä rehellistä työtä. Miehen kunto ja suksien luisto ovat aina lähtöisin itsestä ja omasta tahdosta”, Sankilampi kertoo.
Hän päätti aktiiviuransa vuonna 1990. Tämän jälkeen mies on nähty numerolappu rinnassa pääasiassa erilaisissa massahiihtotapahtumissa, kuten nimikkotapahtuma Pertin hiihdoissa.
”Kilpailuvietti on säilynyt. Hiihdän edelleen noin 2000-3000 kilometriä kaudessa. Tänäkin talvena kertynee hiihtokilometrejä noin 2000. Olen lykkinyt tasatyönnöllä jo 2,5 kertaa maailman ympäri.”
Ammatillisen elämäntyönsä Sankilampi teki pääasiassa vammaisten ihmisten parissa.
”Matka opetti sen, että kaikki tulokset eivät näy tulostaululla. Ne näkyvät sydämessä.”
Pertti Sankilampi
Proteesihiihtäjä, Kempele
Aktiiviura 1976-1990
29 arvokisamitalia: 7 paralympiakultaa, 7 MM-kultaa
Pertti Sankilampi -rahasto perustettu vuonna 1995
Polar-sykemittarin ideoija
Kunnanvaltuutettu vuodesta 1976
Kunnallisneuvoksen arvonimi vuonna 2000
Pro Urheilu-palkinto vuonna 2003
Vammais- ja vertaistuen edelläkävijä
Lähde Matti Hannus: Voitin elämän - Pertti Sankilammen kunnian latu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
