• ”Tiesimme Suomesta vain jalkapallojoukkueen” – Mahdollisuus opiskella eurooppalaisessa lukiossa tuntui uzbekistanilaisnuorista ensin epätodelliselta

    Lukio-opintoja Suomeen opiskelemaan muuttaneet uzbekistanilaiset Elyorbek Rayimov ja Javohir Zokirov ovat saaneet Etelä-Karjalan Rautjärveltä nopeasti ystäviä.
    Uzbekistanilaiset Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov muuttivat Rautjärvelle Etelä-Karjalaan tekemään lukio-opintoja viime syksynä. Kuumasta maasta muuttaneet pojat ihailevat Suomen lumisen talven kauneutta.
    Uzbekistanilaiset Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov muuttivat Rautjärvelle Etelä-Karjalaan tekemään lukio-opintoja viime syksynä. Kuumasta maasta muuttaneet pojat ihailevat Suomen lumisen talven kauneutta. 
    Koti|Koulutus
    10.3.202208:00
    Terhi Torikka
    Rautjärvi
    Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov kehuvat Rautjärven lukion ystävällisiä opettajia, hyviä koulutiloja ja pieniä opiskeluryhmiä.
    Javohir Zokirov (vas.) ja Elyorbek Rayimov kehuvat Rautjärven lukion ystävällisiä opettajia, hyviä koulutiloja ja pieniä opiskeluryhmiä. 

    Opiskeleminen eurooppalaisessa lukiossa tuntui uskomattomalta ajatukselta 16-vuotiaille Elyorbek Rayimoville ja Javohir Zokiroville vielä runsas vuosi sitten.

    Nyt heille on arkipäivää kävellä omasta asunnosta muutamassa minuutissa Rautjärven lukioon opiskelemaan suomalaista ylioppilastutkintoa, suomen kielellä.

    ”Kun rehtori kertoi mahdollisuudesta hakeutua Suomeen lukioon, ensimmäinen ajatus oli, ettei se ole mitenkään mahdollista. Suomihan on Euroopassa! Halusin silti kokeilla onneani”, Rayimov kertoo.

    Zokirov yhtyy ajatuksiin. Hän muistelee, miten asiat, joita hän oli hakuhaastattelussa suunnitellut kertovansa, katosivat mielestä jännityksen vuoksi. ”Se oli ensimmäinen kerta, kun puhuin englantia ulkomaalaisen kanssa.”

    Haastattelun lisäksi pojat kävivät läpi vielä muun muassa kielikokeita. Lopulta he valikoituivat noin sadasta hakijasta niiden kymmenen joukkoon, joita odottaisi paikka suomalaisessa lukiossa.

    Tämän mahdollistaa Finest Future -järjestö, jota johtaa Angry Birds -pelin kehittäjänä tunnettu liikemies Peter Vesterbacka.

    Finest Future tukee opiskelijoiden maahantuloa. Sen jälkeen heistä vastaavat asuinkunnat. Osa kunnista tarjoaa opiskelijoille ilmaisen asumisen, kuten Rautjärvi tekee.

    Tässä vaiheessa on kyse pilotista, jossa ovat mukana Rautjärven lisäksi Savitaipale, Mänttä, Forssa, Parkano ja Rantasalmi. Opiskelijoita Suomeen on tullut Uzbekistanin lisäksi Vietnamista. Finest Futuren tavoitteena on tulevaisuudessa auttaa jopa tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita suomalaislukioihin.

    Rautjärven lukioon pojat ovat tervetullut lisä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoita on heidät mukaan lukien kymmenen.

    ”Ei tämä meille mitenkään ratkaisevaa ole, mutta hyvä lisä. Olemme mukana ohjelmassa jatkossakin”, Rautjärven lukion rehtori Janne Hirvonen toteaa.

    Kunta saa uzbekistanilaisista opiskelijoista saman valtionavun kuin suomalaisista opiskelijoista.

    Hirvonen kertoo, että tulijat on otettu hyvin vastaan ja he saivat nopeasti ystäviä. Silti monet käytännön asiat ovat olleet aluksi haastavia, koska nuoret asuvat vieraassa maassa ilman perheitään. Arkea tukee koulun henkilökunnan lisäksi kunnan hyvinvointijohtaja.

    ”Lisäksi jonkinlaisesta tukiperheestä olisi varmaan ollut apua”, Hirvonen sanoo.

    Rayimov ja Zokirov pitävät itseään hyvin onnekkaina, vaikka perhettä on ikävä ja opiskelu suomeksi on aluksi ollut vaikeaa. He ehtivät opiskella kieltä vain viisi kuukautta ennen muuttoa.

    Vaikeimpia aineita ovat historia ja terveys­tieto, helpoimpia englanti ja matematiikka. Rayimov haluaisi opiskella lukion jälkeen ohjelmointia suomalaisessa yliopistossa. Zokirovia kiinnostaa suunnata opiskelemaan joko Yhdysvaltoihin tai Iso-Britanniaan.

    Rautjärven lukion ystävälliset opettajat, hyvät koulutilat, pienet oppilasryhmät sekä ilmaiset opiskeluvälineet ja koulutus saavat uzbekistanilaisilta kiitosta.

    Opiskelun lisäksi aikaa vie itsenäisen elämän opettelu.

    ”Se on raskainta. Kotona minun tarvitsi vain opiskella, syödä ja nukkua. Täällä on huolehdittava kaikesta itse; pitää siivota ja laittaa ruokaa. En osannut tullessa kokata mitään muuta kuin kananmunia, sillä äiti valmisti aina ruuan”, Rayimov kertoo.

    Ruokalistalla on usein kotimaan perinteisiä ruokia, kuten plovia tai samsaa, ja kokkaus saattaa viedä 2–3 tuntia illassa.

    "Joskus tekee mieli päästä helpolla, ja ostaa pakastepizzaa", Zokirov tunnustaa hymyillen.

    Suomalaiseen ruokaan pojat alkavat tottua vähitellen. Parhaalta koulussa maistuu puuro.

    Vapaa-ajalla Zokirov pelaisi mielellään jalkapalloa, mutta kylän joukkueella ei ole harjoituksia talvella. Rayimov on löytänyt shakkiharrastukseensa pelikaveriksi paikallisen vanhemman herran.

    Suunnitelmissa on myös kokeilla hiihtoa ja luistelua kaverien kanssa. Lumi on lumonnut pojat täysin. ”Se on jotain aivan erityistä, täällä on todella kaunista”, Zokirov kehuu.

    Artikkelin aiheet
    kansainvälinen opiskelu
    Uzbekistan
    Rautjärven lukio
    Finest Future
    suomalainen koulutus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle