Myös suuntaa antava tarjous sitoo urakoitsijaa – tee näin, jos hinta-arvio ylittyy reilusti

Talolle tai mökille pitäisi saada perustukset tai ehkäpä tehdä salaojat rintamamiestaloon – tai jopa lampi kaivettua tontille. Ei muuta kuin tarjouspyynnöt matkaan.

Tavallista on, että läheskään kaikissa vastauksissa tarjousten hintaa ei lukita – ja aivan ymmärrettävistä syistä. Pintamaan alla voi olla esimerkiksi irtolohkareita, joiden kanssa kaivinkoneella tuhraantuu arvioitua enemmän aikaa.

Juuri maanrakennusalalla toimeksiantoja otetaan usein vastaan vain tuntitöinä ja suuntaa antavien tarjousten pohjalta. Vähintään sellainen on kuitenkin oltava, sillä lain mukaan tuntitöinä tehtävistä huomattavista remonteista on annettava hinta-arvio.

Sitten korvat hörölleen. Nyt tulee asia, josta läheskään kaikki eivät tiedä: asiakkaalle annettu hinta-arvio saa vain 15 prosenttia huomattavan suurissa toimeksiannoissa. Tästä määrätään kuluttajasuojalain luvussa 9.

Poikkeuksena on vain tapauksia, joissa hinta-arvion suuri ylitys johtuu urakoitsijasta riippumattomista seikoista, kuten vaikkapa viranomaisten tai tilaajan omasta toiminnasta.

Urakoitsijan on heti tiedotettava asiakkaalle, jos hinta-arvio uhkaa ylittyä. Kuvituskuva. Kuva: Kimmo Haimi

Tämän tyyppistä asiaa puitiin viime vuoden lopulla Helsingin hovioikeudessa. Kaivinkoneyrittäjä oli tehnyt salaojaurakkansa noin puoleen väliin, kun hän esitti työn tulevan maksamaan tuplasti enemmän kuin aluksi antamansa hinta-arvio, noin 29 000 euroa.

Työn tilanneen perikunnan mukaan kaivinkoneyrittäjä kertoi asiasta vasta, kun hinta-arviossa pysymistä erikseen tiedusteltiin. Perikunta irtisanoi kalliiksi muuttuneen urakoitsijan ja maksoi tälle kesken jääneestä työstä alkuperäisen hinta-arvion mukaan. Työstä oli tehty noin puolet, joten sen he maksoivat ja lisäksi lain mahdollistaman 15 prosentin ylityksen eli yhteensä reilut 20 000 euroa.

Kaivinkoneyrittäjä ei summaan tyytynyt, vaan vaati oikeudessa noin 15 000 euron lisäsuoritusta. Oikeus totesi vaatimuksen perusteettomaksi kuluttajasuojalain 9. luvun perusteella.

Urakoitsijan maksettavaksi tulivat lisäksi noin 22 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Suuntaa antava tarjous ei siis saa ylittyä enemmän kuin 15 prosenttia, jos kyseessä on ”huomattava urakka” – mutta millainen hinta tekee siitä huomattavan?

”20 000–30 000 euron urakka on jo ehdottomasti taloudellisesti merkittävä, sanoo rakennuspuolen juridiikkaan perehtynyt lakimies Pasi Hyvämäki.

Vanhoissa rakennuksessa salaovat usein puuttuvat tai ne ovat tukossa. Asennus jälkeenpäin on suuritöinen ja yllätykset mahdollisia. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suuren ja hintavan projektin ottaneella yrittäjällä on lain mukaan ”korostunut neuvontavelvollisuus”. Hänen pitää välittömästi ilmoittaa asiakkaalle, jos hinta-arvio uhkaa ylittyä. Työtä ei voi tehdä loppuun ja sitten laskuttaa reilusti hinta-arvion yli.

”Jos näin käy, toimeksiantajan tulee tehdä reklamaatio kohtuullisessa ajassa. Suullinenkin ilmoitus on pätevä, mutta näytön vuoksi kannattaa olla mustaa valkoisella.”

Jos yhteisymmärrystä ei löydy, tilaaja voi irtisanoa urakoitsijan myös työn ollessa kesken. Yrityksellä on kuitenkin oikeus saada korvauksena se osa, joka vastaa tilaajan saamaa hyötyä. Juuri näin tapahtui edellä kuvatussa riidassa.

Urakoitsijalla ja tilaajalla voi tietenkin olla eri käsitys, missä vaiheessa keskeytynyt projekti on. Tilaajan onkin varauduttava palkkaamaan riippumaton ammattilainen tarkistamaan tilanne.

Sen jälkeen urakoitsijalle pitää maksaa alkuperäisen hinta-arvion mukaan ja lisätä siihen harkinnan mukaan lisää, aina 15 prosenttiin saakka.

Lakituvilta ja riidoilta välttyy varmimmin, jos suuntaa antavaan sopimukseen kirjoitetaan se, mikä laissa sanotaan ja lakituvassa pätee: loppusumma saa ylittyä vain 15 prosenttia.

Kirjaus palvelee molempia, sillä näin ei turhaan lähdetä vääntämään lakitupiin.

”Sopimukset tehdään riitoja varten”, Hyvämäki muistuttaa.

Vaikka kuluttajansuojalain mukaan suurten urakoiden hinta-arviot ovat sitovia, myös pienemmissä toimeksiannoissa hinnan on oltava ”kohtuullinen” ja ”käypä”.

Hyvämäki ottaa esimerkin elävästä elämästä, jossa mummo maksoi tuntihintana reilut 1 000 euroa kotiin liittyvästä korjauksesta.

”Se on lainvastainen, vaikka sopimuksessa lukisi mitä tahansa.”