Martti Puran ystävä veisti visakoivusta ristin, joka kuvaa Golgatan kumpua. Kuva: Carolina Husu
Suomalaisten pihat ja metsät kätkevät sisäänsä helmiä, joista harva tietää – yksityisvaroin rakennettuja kirkkoja löytyy melkein joka maakunnasta
Jotkut rakentavat kirkon kotipihalle tai metsäpalstalle. Mikä saa rakentamaan oman kirkon, kun niitä löytyy kylistä ja kaupungeista?
Eläköitynyt kansanedustaja Martti Pura rakensi kivikirkon omaan metsään Tammelaan lähelle Forssaa. Kuva: Carolina HusuSuomalaisten pihat ja metsät kätkevät sisäänsä helmiä, joista harva tietää. Niissä arkielämä ja uskonnollisuus kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa, maallisella ja pyhällä on vain hento raja.
Yksi tällainen helmi löytyy Tammelan Portaan kylästä. Se on entisen maa- ja metsätalousministeri Martti Puran rakentama kirkko, jonka seinät hän on louhinut oman tontin kivistä. Lattia on ikivanhaa peruskalliota ja katto on rakennettu puusta. Saarnastuolina toimii 300 vuotta vanha männynkanto, jonka vanhin poika on hankkinut sinne ystävältään.
Piispa Eero Huovinen vihki kirkon vuonna 2016.
”Ennen vihkimistilaisuutta Huovinen tuli käymään kirkossa. Hän kysyi syytä, miksi rakensin keskelle metsää tällaisen kirkon. Vastasin, että kiitoksena hyvästä elämästä. Minusta suomalaisilla olisi paljon enemmän aihetta kiitollisuuteen kuin ainaiseen valittamiseen.”
Siitä syntyikin kirkon nimi, Kiitollisuuden kirkko, joka on syntynyt Puran omistamalle 10 hehtaarin metsäpalstalle.
Metsä on Puralle erittäin tärkeä paikka, ja se muistuttaa häntä maanviljelijävanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Monet polttopuut on tullut sahattua siellä ja yksin samoiltua metsän rauhassa.
Yksityisten ihmisten rakentamia kirkkoja löytyy Suomesta 15 kappaletta, kertoo harrastevalokuvaaja Paavo Kotkavaara, joka on kuvannut 955 kirkkoa Suomessa vuodesta 2006 alkaen. Yksityiskirkkoja löytyy miltei kaikista maakunnista.
Luku on kuitenkin suuntaa-antava, sillä aihe on jäänyt harmaalle alueelle tutkimuksessa.
Oman kirkon rakentamiseen liittyy usein jokin omakohtainen tarina. On syöpädiagnoosin saaneita ihmisiä, jotka ovat päättäneet viimeisinä elinaikoinaan rakennuttaa oman kirkon. Haminasta löytyy puolestaan pariskunta Minna ja Kari Torniaisen rakentama kirkko, jonka he rakensivat todistukseksi rakkaudestaan ja menivät siellä naimisiin.
Ylen artikkelissa kerrottiin puolestaan tarina edesmenneestä maanviljelijä Kalevi Jutilasta, joka joutui luopumaan työstään sydänvaivojen takia. Työn jättämää aukkoa hän alkoi paikata rakentamalla esimerkiksi kirkon sukunsa omistamalle maalle. Näin syntyi mystinen ”Kummituskylän” kirkko Särkyneen silppurin farmille Alavieskassa.
Yksityisomistuksessa olevan kirkon historia ulottuu Suomessa 1100-luvulle. Tällöin oli mahtisukuja, jotka omistivat enemmän maata. Varakkaat mahtisuvut kääntyivät ensimmäisinä suomalaisina katoliseen kirkkoon – joka oli siihen aikaan valtauskonto Euroopassa- ja perustivat kirkkoja itselleen. Ne olivat usein kyläkirkkoja. Vanhin tällainen yksityiskirkko sijaitsee Ravattulan Ristimäessä, josta on löydetty kirkon jäänteitä, kertoo eläköitynyt käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.
Kun kirkollinen elämä alkoi vakiintua 1200-luvun tienoilla Suomessa, kyläkirkot muuttuivat hallinnollisesti piispan ja hiippakunnan alaisuudessa oleviksi seurakuntakirkoiksi, Knuutila jatkaa.
Nykyisin seurakunnat omistavat noin 800 kirkkorakennusta sekä kappeleita ja rukoushuoneita. Osa kirkoista on herätysliikkeiden omistuksessa.
Yksityiskirkkoihin lukeutuvat myös kartanoiden kirkot, joita löytyy Suomesta edelleen neljä, arvioi harrastevalokuvaaja Kotkavaara.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ainoa herraskartano, Orisbergin kartano Isossakyrössä valmistui vuonna 1831 ja sen kellotapulin suunnitteli arkkitehti Carl. L. Engel.
Kyläkirkkoja eli kyläyhteisöjen rakentamia kirkkoja on Suomessa nykyisin ainakin 11, arvioi harrastevalokuvaaja Paavo Kotkavaara.
Kyläyhteisöt huolehtivat kirkkorakennuksen ylläpidosta, vaikka Kotkavaaran mukaan seurakunnat voivat avustaa kirkkojen korjaustöissä.
”Vaikka pieni osa kirkoista on kyläyhteisön omistuksessa, niissä vietetään tavallista evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalveluselämää”, kertoo käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.
Tunnelmaa värittävät kynttilät ja taulut. Kuvassa näkyvä saarnastuoli on tehty yli 300 vuotta vanhasta kylän männystä. Kuva: Carolina HusuPalataan Tammelan metsään, hiljaisuuden keskelle. Yli 3000 ihmistä on käynyt tähän mennessä kirkossa, johon mahtuu istumaan noin 20 ihmistä. Muun muassa avioliittoon vihkimisiä ja joulumessuja on pidetty Puran kirkossa. Kirkkoon on joka päivä ovet avoinna.
”Viime viikollakin tuli veteraaniryhmä Kokemäeltä vierailemaan kirkossa. Lisäksi täällä käy paljon kyläläisiä ja retkeilijöitä”, Pura kertoo.
Kirkon siunaustilaisuudessa Eero Huovinen kysyi Puran pojanpojalta, ottaako hän isona vastuun kirkosta, kun pappa ei jaksa enää hoitaa sitä.
”Eemeli vastasi kyllä.”
”Tulevat sukupolvet muistavat minut kirkon kautta sitten, kun minua ei ole enää olemassa. Mutta mitään palvontaa en halua”, Pura tähdentää.
Yksityisomistuksessa olevan kirkon historia ulottuu Suomessa 1100-luvulle. Nykyisin yksityisvaroin rakennettuja kirkkoja on ainakin 15 ja niitä löytyy lähes joka maakunnasta. Kuva: Carolina HusuArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
