Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

Puutarhan syysleikkaukset ovat viime vuosina yleistyneet vauhdilla. Alkusyksyn lämpimät viikot sopivatkin monen puun ja pensaan leikkaamiseen jopa kevättä paremmin, sillä haavapinnat lähtevät nyt parantumaan nopeasti.

Kun kasvit ovat täydessä lehdessä, on myös leikkaajan helpompi hahmottaa puun todelliset mittasuhteet sekä leikkauksen tarve. Mahlaa tuottaville puille syksy on ainoa oikea leikkausaika.

Ajatus keväästä puiden leikkausajankohtana on perustunut monelta osin totuttuun tapaan, koska varhaiskeväällä ammattipuutarhureilla on ollut aikaa runsaasti työtä vaativiin leikkauksiin.

On myös leikkauksia, jotka on pakko ajoittaa kevääseen. Muun muassa pensaiden alasleikkuu on tehtävä lepokauden aikana maalis-huhtikuussa. Monet puutarhan leikkauksista voi kuitenkin jaksottaa myös syksyyn.

Vesiversojen poiston myötä latvus saa taas valoa. Taipumus piiskaoksien kasvuun vaihtelee eri lajikkeiden välillä. Kuva: Säde Aarlahti

Omenapuille voi jopa olla hyödyksi, mikäli leikkaus keväällä jäi väliin. Tiedetään nimittäin, että syysleikkaus vähentää uusien vesiversojen ­kasvua.

Vesiversoiksi kutsutaan kohtisuoraan taivasta kohti kasvavia piiskoja, joita omenapuu lähtee kasvattamaan voimakkaan leikkauksen seurauksena. Vesiversot tukkivat puun latvuksen eivätkä kasva hyvin satoa tuottaviksi sato-oksiksi.

Omenapuun kevätleikkaus saattaakin johtaa kierteeseen, jossa oksien poistaminen johtaa aina uusien ja uusien vesiversojen kasvuun. Kun vesiversot poistetaan elokuussa, ohjautuu uusi kasvu pääasiassa sato-oksien hyväksi.

Hyvin parantunut leikkaushaava. Puu parantaa haavansa yleensä parhaiten itse, kunhan leikkaus tehdään siististi heti oksankauluksen yläpuolelta. Kuva: Säde Aarlahti

Syysleikkauksen yhteydessä voidaan poistaa myös kuivuneet oksat sekä lyhentää liian alas maahan kaartuneita oksia. Kerralla ei kuitenkaan tule poistaa liikaa. Vanhasta omenapuusta poistetaan kerrallaan enintään kaksi tai kolme ranteenpaksuista oksaa. Jos leikkaustarvetta on enemmän, se jaetaan reilusti useammalle vuodelle.

Lempeä asenne kannattaa varsinkin kuluneena syksynä, koska hellekesä verotti kasvien voimia. Toisaalta leikkaus palauttaa kasvien kauneutta ja auttaa pitämään ne terveinä ja elinvoimaisina.

Kirsikka- ja luumupuut tulevat yleensä toimeen melko vähällä leikkauksella, ja niiden turhaa leikkaamista onkin vältettävä. Jos leikkaamisen tarvetta kuitenkin on, tulee leikkaukset ajoittaa elo-syyskuuhun. Kevätleikkaukset synnyttävät näissä puissa kumivuotoa. Voimakkaasti mahlaa tuottavat koivut ja vaahterat sekä hevoskastanjat leikataan nekin syksyllä.

Muhkea omenapuu on myös maisemapuu. Täysi-ikäistä, vapaasti kasvanutta omenapuuta muotoillaan vain hillitysti. Kuva: Säde Aarlahti

Syysleikkauksiin pätevät samat lainalaisuudet kuin kevään leikkauksiin. Lehtipuun oksat poistetaan rungon tuntumasta niin, että jäljelle ei jää tappeja.

Mitä säännöllisemmin hoitoleikkauksia tehdään, sitä parempi, sillä suureksi kasvaneiden oksien poisto altistaa puuta lahottajille. Poistettavien oksien tulisi olla halkaisijaltaan enintään seitsemänsenttisiä. Tällöin puu ehtii arpeuttaa haavapinnan ennen kuin lahottajasienet ehtivät väliin.

Myös monia pensaita voidaan harventaa ja saksia alkusyksyllä. Esimerkiksi herukkapensaille syysleikkaus sopii hyvin. Sen sijaan hidaskasvuisemmat karviaiset kannattaa leikata vasta keväällä.

Koristepensailla oikea leikkausajankohta riippuu paljon kasvin kukinnasta. Keväällä kukkivia pensaita voi usein leikata ja harventaa alkusyksyllä ilman vaaraa siitä, että menetetään tulevan kesän kukinta.

• Puut: omenapuu, päärynäpuu, kirsikka, luumu, ­tuomi, koivu, vaahterat, hevoskastanja, jalopähkinä, tammi, jalava, saarni, jalavat, pajut, lepät, lehmukset, orapihlaja
• Pensaat: herukat, marja-aronia, marjatuomipihlaja, marjasinikuusama, lehtokuusama, taikinamarja, pähkinäpensas, kanukat, heidet, heisiangervo, pihlaja-angervo, kultasade