Sammal ja kuntta on palanut, ja jäljellä on kivinen, musta maa. Kuva: Kai Tirkkonen
Metsäpalo kohotti rautiolaisten yhteishenkeä entisestään ‒ vuoden kylässä sopimuspalokunta vetää väkeä ja uuden kaupan ovi käy vilkkaasti
Vuoden kyläksi valittu Kalajoen Rautio haluaa olla myös Suomen turvallisin kylä.TilaajalleKalajoki
Raution kyläaktiivit Vesa Haapakoski ja Vesa Hihnala sekä sopimuspalokunnan vapaaehtoinen Jukka Hakola palasivat katsomaan, miltä metsäpaloalueella näyttää. Kuva: Kai Tirkkonen”Maisema on muuttunut”, Raution kyläyhdistyksen puheenjohtaja Vesa Hihnala toteaa katsoessaan edessä avautuvaa maisemaa.
Metsä on palanut, ja hiiltyneen maan taustalla taivasta tavoittelevat tuulivoimalat.
Kalajoen Raution kylällä paloi noin 230 hehtaaria metsää heinä‒elokuussa 2021. Palo sai alkunsa tuulivoimatyömaalta.
Ikävästä tapahtumasta seurasi myös hyvää.
”Metsäpalo kohotti yhteishenkeä”, Raution sopimuspalokuntalainen Jukka Hakola sanoo.
Raution yksikkö oli ensimmäisenä paikalla, kun hälytys metsäpalosta tuli. Vasta noin puolen tunnin päästä paikalle ehti seuraava yksikkö.
Paloa sammutettiin noin kaksi viikkoa. Maasto on kivinen ja sää oli lämmin ja tuulinen. Sammutus oli fyysisesti erittäin raskasta.
Kyläläiset leipoivat sammuttajille piirakkaa ja pullaa. Eräs pikkutyttö toi karkkia, minkä jälkeen Fazerkin muisti makeislähetyksellä.
”Metsäpalo osoitti paikallisen palokunnan tärkeyden”, Hihnala painottaa.
Hakolaa ja monia muita vapaaehtoisia sammuttajia muistettiin mitalilla. Kuva: Kai TirkkonenMiehet haluavat kiittää myös kaikkia heitä, jotka tulivat auttamaan satojen kilometrien päästä.
”Väkeä tuli koko Suomen alueelta. Vierekkäin oli sammutusauto Vantaalta ja säiliöauto Inarista”, Hakola kuvailee.
Myös alueen yrittäjistä oli suuri apu. Paikalle saatiin raivauskalustoa, metsäkoneita ja traktoreita säiliöineen jopa 300 kilometrin päästä tekemään palokatkoja ja kastelemaan metsäteiden varsia.
Palon jälkeen vapaaehtoinen palokuntatoiminta alkoi kiinnostaa monia.
”Syksyllä rekrytoimme kahdeksan uutta jäsentä, jotka ovat nyt koulutuksessa”, Hakola kertoo.
Mutkalammin tuulipuistoon nousee 69 tuulivoimalaa.Raution kyläläisten ja paikallisten yrittäjien aktiivisuus metsäpalon taltuttamisessa mainittiin perusteluissa, kun Suomen kylät ry valitsi vajaan tuhannen asukkaan Raution huhtikuussa vuoden kyläksi.
Toinen iso ponnistus oli kyläkaupan saaminen takaisin vuoden tauon jälkeen.
Kevät 2020 oli dramaattinen. Korona aloitti leviämisen, nuorisoseuran taloa tyhjennettiin purettavaksi uuden monitoimitalon tieltä ja sitten 31. maaliskuuta kesken päivän tuli ilmoitus, että Sale sulkee ovensa. Syyksi kaupan sulkemiselle Osuuskauppa KPO oli ilmoittanut sisäilmaongelman.
”Kylällä oltiin ihmeissään. Oli korona ja kylmilleen jäämässä olevia rakennuksia”, Hihnala muistelee.
Heinäkuussa kyläkokous päätti ryhtyä selvittämään mahdollisuutta avata kyläkauppa uudelleen.
Selvitystyötä lähti johtamaan Raution kyläyhdistyksen sihteeri Vesa Haapakoski.
Raution kyläkeskuksessa on nyt osuuskuntavetoinen K-kauppa. Kuva: Kai Tirkkonen”Syksyllä 2020 tehtiin kiinteistökauppa KPO:n kanssa. He myivät kaupparakennuksen kyläyhdistykselle sadan euron hintaan”, Haapakoski kertoo.
Purku- ja remonttitöitä tehtiin talkoohommina. Vain asbesti- ja lvi-töitä ostettiin ammattilaisilta.
”Vanhempi väki veikkasi, ettei nykynuorisolla ole talkoohenkeä”, Haapakoski kertoo.
”Ihmisillä oli kuitenkin halu olla mukana, kun oli kyse kylän yhteisistä asioista”, Hihnala jatkaa.
Kyläläiset perustivat osuuskunnan pyörittämään kauppaa. Raution K-kyläkauppa avasi ovensa liki vuosi sitten kesäkuun 11. päivä.
Myymäläpäällikkö Nina Nilsson täydentää hyllyjä. Kuva: Kai TirkkonenRaution kauppaosuuskunnan puheenjohtaja Hannu Niemelä kertoo, että kaupan ensimmäinen toimintavuosi on ollut hyvä.
”Aloitus oli jopa ennakoitua parempi”, Niemelä toteaa.
Metsäpalo toi sammutusväkeä ympäri Suomen, mikä näkyi myös kyläkaupan kävijämäärässä. Sen lisäksi tuulivoimatyömaalla on runsaasti rakentajia.
”Kyläläiset ovat ottaneet kaupan omakseen”, Niemelä listaa kolmanneksi syyksi.
Ensimmäisen tilikauden tulos oli positiivinen.
Kauppa työllistää myymäläpäällikön lisäksi kaksi täysipäiväistä työntekijää sekä yhden kiireapulaisen.
Niemelän mukaan mitään kosteusvaurioita ei löytynyt, kun kaupan remontissa rakenteet avattiin.
”Rakenteelliset virheet korjattiin nykyohjeiden mukaisiksi.”
Osuuskuntavetoinen kyläkauppa oli Niemelän mukaan ainut realistinen vaihtoehto, jotta kauppaa pystytään pyörittämään.
”Kun kyläläiset ovat saaneet sijoittaa siihen, he kokevat sen omakseen.”
Leena Aittamaa tuli ostamaan kaupasta eväitä. Kuva: Kai TirkkonenHaastattelupäivänä kaupalla asioi eläinlääkäri Leena Aittamaa. Hän on myös kylätoimikunnan varapuheenjohtaja.
”En ole enää käynyt muualla kaupassa, kun kyläkauppa avasi jälleen ovensa”, hän kiittelee karjalanpiirakat kainalossa.
Välivuonna hän teki ruokaostokset Alavieskassa 12 kilometrin päässä.
”Töiden jälkeen ei viitsi naapurikuntaan lähteä, siinä tulisi kuitenkin yli tunnin reissu, kun tässä kipaisee vartissa”, Aittamaa laskee.
Hyvä puoli on myös se, että tutussa kaupassa myymäläpäällikölle on helppo esittää toiveita valikoimasta.
Entisen nuorisoseuran talon paikalle rakennetaan uutta monitoimitaloa. Kuva: Kai TirkkonenUuden kaupan ansiosta Raution palvelutaso nousi entistä paremmaksi: kaupan ohessa toimii nyt myös Himangan apteekin sivupiste sekä Veikkauksen ja Postin palvelut. Lisäksi kaupalle saatiin kovasti toivottu lounasravintola ja kahvila.
Monitoimitalon ja tuulivoimaloiden rakentajat ovat käyneet siellä ahkerasti syömässä.
”Raution muotiväri on huomioliivinkeltainen”, Haapakoski veistelee.
Entä mitä palveluita Rautiosta vielä puuttuu?
”Parturi”, Haapakoski toteaa ja sipaisee poninhäntäänsä. Hän naurahtaa, että ei aio leikata hiuksiaan ennen kuin Rautiossa on oma parturi.
Polttoaineen jakeluasema on työn alla.
Vesa Hihnala, Jukka Hakola ja Vesa Haapakoski istahtivat kaupan yhteydessä sijaitsevaan kahvila Pööniin. Taustalla on nuorisoseuran lavan taustakuvasta tehty jäljennös. Kuva: Kai TirkkonenRaution slogan oli aiemmin ”todennäköisesti Suomen paras kylä”.
Nyt se pitää ehkä vaihtaa, Hihnala hymyilee.
Rautio on palkittu jo kahdesti Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylänä. Nyt se on huomattu valtakunnallisestikin.
Kylän kehittäminen kuitenkin jatkuu edelleen.
Metsäpaloalueen suuntaan puuhataan pyöräily- ja patikointireitistöä. Entisen pankin tiloissa pyöritetään nyt kyläyhdistyksen toimintaa, ja rakennus on ristitty raatihuoneeksi.
”Kellotornin rakennus on käynnistetty ja se paljastetaan kesällä”, Hihnala myhäilee.
Rautio valittiin viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi. Tänä vuonna irtosi Suomen vuoden kylä -titteli. Kuva: Kai TirkkonenSuurin huoli kyläläisillä on liikenneturvallisuudesta, kun asiaa kartoitettiin kyselyllä.
”Meiltä puuttuu kevyen liikenteen väylä. Tässä on paljon työmatkaliikennettä ja raskasta liikennettä. Tie on kapea ja pimeä, ja täällä asuu paljon lapsiperheitä”, Hihnala kertoo.
”Liikenneturvallisuus on tärkein kehitettävä asia. Meidän tavoite on olla Suomen turvallisin kylä.”
Raution kyläyhdistys
Sijaitsee Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
Rautiossa asuu noin 650 ihmistä. Sääntöjen mukaisesti yhdistyksen jäsenenä voi olla kuka tahansa Raution kylän vakinainen- tai kesäasukas. Yhdistys ei peri jäseniltään jäsenmaksua, eikä pidä jäsenrekisteriä.
Yhdistys perustettu vuonna 1990
Yhdistyksen tarkoitus on Raution kylän asukkaiden yleisten etujen ajaminen, viihtyvyyden ja yhteishengen lisääminen, perinteiden vaaliminen sekä kaikin puolisen hyvinvoinnin edistäminen kylässä.
- Osaston luetuimmat
