Tunnetko yhtäkään maahanmuuttajaa? Kansallisteatterissa pääset somalitytön matkaan, joka tarjoaa ajatus- ja tunnemyrskyn

Oletko joutunut enosi hakkaamaksi, koska vietit aikaa ostoskeskuksessa kaveriporukan kanssa? Onko uimahalliin ja elokuviin meno kielletty sinulta?

Tuskinpa. Meidän kantasuomalaisten on vaikea ymmärtää, mitä monet maahanmuuttajaperheiden tytöt käyvät nuoruudessaan läpi.

Heidän kaverinsa ovat isoksi osaksi kantaväestöä, eikä muistoja lähtömaasta välttämättä ole. Moni on syntynyt Suomessa. Silti yhteisö pakottaa tytöt käyttäytymään tiukkojen normien mukaisesti. Tyttöjen vapaa-aika kuluu pikkusisaruksia hoitaessa, kotitöissä ja koraanikoulussa.

Mieli tekisi tehdä muutakin. Seuraa kapinointia. Ja suvulle häpeää, ainaista häpeää ja rangaistuksia.

Kolmevuotiaana perheensä kanssa Somaliasta Suomeen paennut Ujuni Ahmed avaa muslimityttöjen asemaa Suomessa yhdessä Elina Hirvosen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.

Kirjasta on valmistunut Satu Linnapuomin ohjaama näytelmä, jota esitetään Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Ennakkoesitys 20.9. oli voimakas, silmät avaava kokemus, jota suosittelen kaikille Suomessa asuville.

Kylmiä väreitä tuli jo siitä, että vihdoin Kansallisteatterin lavalla on päänäyttelijöinä ainoastaan tummaihoisia ihmisiä. Ilmeikäs Safiya Abukar esittää päähenkilöä nuorena ja Emilia Neuvonen lempeänä, mutta voimakastahtoisena aikuisena.

Runsaat kaksi tuntia kestävä sukellus vieraaseen, mutta lähellä sijaitsevaan rinnakkaismaailmaan on tunteikas ja rankka.

Miksi naisten sukuelimiä silvotaan uskonnon verukkeella? Ja miten on mahdollista, että sitä tapahtuu yhä nyky-Suomessa asuville tytöille? Miksei moni meistä tunne yhtäkään maahanmuuttajaa?

Palkittu ihmisoikeusaktivisti Ahmed jatkaa työtään, jottei yksikään tyttö joutuisi enää silvotuksi, ja ettei kukaan heistä tuntisi olevansa yksin.

Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 27.12. saakka.