Ristiriitaisuuksia asuntomarkkinoilla: ”Maalämpötalosta voi saada jopa enemmän kuin on siitä pyytänyt”
Sähkön hinta ja korkojen nousu jähmettävät asuntokauppaa.Tilaajalle
Uuden lämpötekniikan suosituimpiin ratkaisuihin kuuluu ilmalämpöpumppu. Kuva: Kari SalonenOmakotitalojen hinnat ovat nousseet jo vuosia Etelä-Suomen lisäksi Pohjois-Suomessa. Siihen vaikuttaa moni tekijä, esimerkiksi asunnon tyyppi.
Korona-aikana haluttiin riittävän hyvällä sijainnilla taloja omalla pihalla, sanoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Veera Holappa.
”Lämmitysmuoto vaikuttaa ostopäätöksiin sijainnin ja asumisen muiden kustannusten ohella todella paljon.”
Sähkön hintapiikin takia maalämpöön ja lämpöpumppuihin perustuva lämmitystapa kiinnostaa ostajia.
”Markkinoilla on ristiriitaisuuksia. Maalämpötalosta voi saada jopa enemmän kuin on siitä pyytänyt. Sähkölämmitteisten omakotitalojen kysyntä on vastaavasti heikompaa.”
Asuntolainojen korkojen nousu 3,5 prosentin tienoille ja inflaation kiihtyminen yli kahdeksan prosentin jähmettävät nyt asuntomarkkinoita.
”Korona teki joitain muutoksia markkinoihin, mutta Ukrainan sota hämmensi sitä. Selkeää suuntaa on vaikea ennustaa.”
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat laskeneet reippaasti viime vuodesta. Tosin pientä nousua on nähty yhtenä kuukautena.
”Tunnelma on odotteleva. Toistaiseksi ei voida sanoa, onko pohja jo nähty miinuksissa vai tuleeko vieläkin isompia miinuslukuja.”
PTT ehti jo ennustaa, että korkojen nousuvauhti tasaantuu kevään aikana ja kääntyy sitten mahdollisesti laskuun loppuvuonna. Pankkien ongelmat saivat korkojen nousun hieman tasaantumaan, mutta ellei inflaatio osoita laantumisen merkkejä, korot nousevat edelleen.
”Tämä voi yhä tuoda epävarmuutta kotitalouksille, mutta isoin shokki korkojen noususta alkaa helpottaa. Nollakorkomaailma ei ollut normaalia, jota lähempänä ollaan nyt.”
Vähiten asuntovelkaa on itäisimmässä Suomessa ja Itä-Lapissa.
Yksi seikka on markkinoilla toisin kuin ennen. Sijoittajat ovat nyt varovaisia hankkimaan uusia asuntoja.
”Tämä alentaa myös pienten kerrostaloasuntojen hintoja.”
Suurin osa suomalaisten uusista asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euribor-viitekorkoon, joka oli maalis–huhtikuun taitteessa noin 3,6 prosenttia.
”Saa nähdä, miten paljon Euroopan keskuspankki korkoja vielä nostaa.”
Korkojen nousulla on erilaiset vaikutukset pääomakustannuksiin alueellisesti, koska kotitalouksien asuntovelkaantuneisuus vaihtelee paljon alueittain ja kunnittain.
Pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Seinäjoella ja Ahvenanmaalla asuntovelallisten kotitalouksien asuntovelan määrä on yli 240 prosenttia suhteessa kotitalouden käytettävissä oleviin rahatuloihin. Vähiten asuntovelkaa on itäisimmässä Suomessa ja Itä-Lapissa.
Korona-aikana muuttoliike suuriin kaupunkeihin hiipui, kun töitäkään ei ollut tarjolla. Pääkaupunkiseudun vetovoima on palautunut, joskin uudella tavalla.
”Suurin osa pääkaupunkiseudulle muuttaneista on maahanmuuttajia, eikä maan sisäinen muuttoliike ei ole palautunut vielä korona-ajan sokista.”
Holapan arvio on, että muuttoliike vähitellen palautuu kohti pääkaupunkiseutua ja suuria kaupunkeja. Etätyöskentely mahdollistaa työskentelyn muualta, mutta Holappa ei usko trendin pysyvään muutokseen.
Pysyykö Suomi kauttaaltaan asuttuna?
”Virallista pohdintaa siitä ei ole. Jos palvelut hiipuvat perheilltä, tilanne on tietysti heikkenemään päin.”
- Osaston luetuimmat
