Yksi yhtiö kykenisi rampauttamaan koko maailman – ”Koko maailman digitaalitalous pysähtyisi”
Mikrosirujen strateginen tärkeys huoltovarmuudelle nousi pintaan koronakriisin aikana, kun niiden kysyntä ylitti tarjonnan. Nyt Kiina ja Yhdysvallat käyvät mittelöä siitä, kumpi tulevaisuudessa omistaa markkinat.Tilaajalle
Matkapuhelimessa on noin 160 erilaista sirua, ja hybridiautossa niitä voi olla jopa 3 500. Puolijohdevalmisteet ovat strategisesti tärkeitä hyödykkeitä. Kuva: YleYlen Ulkolinja -dokumentissa Kiista mikrosiruista läpivalaistaan etenkin läntisen maailman kiperä riippuvuus aasialaisista puolijohdevalmisteista. Aiemmmin strategisesti tärkeänä raaka-aineena nähdyn öljyn tilalle on noussut miltei jokaisessa elektroniikkalaitteessa käytettävät mikrosirut.
Lännen ja Kiinan sirusodan polttopisteeksi on muodostunut erityisesti Taiwan, viralliselta nimeltään Kiinan tasavalta, jonka itsenäisyyden Manner-Kiina, eli Kiinan kansantasavalta on kiistänyt.
Vaikka Taiwan on ollut itsenäinen poliittinen toimija jo vuodesta 1949, ei Kiina pidä sitä itsenäisenä valtiona, vaan toteuttaa niin kutsuttua yhden Kiinan politiikkaa. Irralliset alueet halutaan liittää osaksi Manner-Kiinaa.
Vaikka Taiwanissa on demokraattisesti valittu hallitus ja yli 20 miljoonaa asukasta, Kiina pitää Taiwania historiallisesti tärkeänä ja omanaan. Muun muassa Yhdysvallat ovat ylläpitäneet suhteita Taiwaniin.
Viime vuoden elokuussa edustajahuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi vieraili maassa, jota pidettiin tietoisena provokaationa Kiinalle, joka uhkasi Yhdysvaltoja tuolloin ”vakavilla seurauksilla”. Virallinen ohjelma ei pitänyt sisällään tapaamisia maan puolijohdeteollisuuden kanssa.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpajuoksun ainakin yksi strateginen syy Taiwaniin on mikrosirut.
Taiwan valmistaa lähes 30 prosenttia koko maailman kaikista mikrosiruista ja puolijohdeteollisuus edustaa 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Vaikka esimerkiksi Yhdysvallat pyrkii lisämään omaa puolijohdetuotantoaan, sen markkinoiden kannalta on elintärkeää turvata sirutuotanto länteen.
Erityisesti taiwanilainen puolijohdeyhtiö TSMC on strategisesti koko maailman sirutuotannolle elintärkeä, sillä se tuottaa 90 prosenttia kaikista kehittyneimmistä mikroprosessoreista. Näitä prosessoreja käyttää muun muassa Apple.
”Ilman TSMC:n mikroprosessoreja koko maailman digitaalitalous pysähtyisi”, väittää dokumentissa historiantutkija Christopher Miller.
Muun maailman puolijohderiippuvuutta lisäsi omalta osaltaan koronaviruskriisi, joka kasvatti reilusti puolijohteiden kysyntää kasvaneen elektroniikkatarpeen takia.
”Aiemmin puolijohdeteollisuuden kasvuvauhti oli 5-6 prosentin luokkaa, mutta koronan myötä kysyntä kasvoi peräti 20-25 prosenttia”, kertoo dokumentissa teknologiayhtiö Intelin toimitusjohtaja Pat Gelsinger.
Koronakriisin kysyntä ylitti puolijohteiden tarjonnan. Toimitusketjut vaikeutuivat pandemian takia ja samalla kysyntä kasvoi reilusti. Lopputuloksena oli se, että puolijohdevalmistajat eivät kyenneet tarjoamaan riittävästi siruja markkinoille, mikä hidasti maailmantaloutta etenkin lännessä.
”Sirupulan vuoksi autotehtaat joutuivat sulkemaan ovensa ja muukin talous hidastui. Yhtäkkiä koko maailma ymmärsi, kuinka tärkeitä mikrosirut ovat”, Gelsiger muistelee koronapandemiaa.
Myös Euroopassa puolijohteiden strategiseen tärkeyteen ja huoltovarmuusaspektiin on herätty.
Heinäkuussa EU-komissio hyväksyi pitkään valmistellun sirusäädöksen, jonka tavoitteena on tuplata EU:n maailmanmarkkinaosuus puolijohteiden tuotannossa 10%:sta vähintään 20%:iin vuoteen 2030 mennessä.
Puolijohteiden markkinaherruudesta mittelee tällä hetkellä erityisesti Kiina ja Yhdysvallat.
Vain pian Pelosin vierailun jälkeen elokuussa 2022 Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden allekirjoitti Chips and Science act -lain, jonka tavoitteena on luoda Yhdysvalloille oma, itsenäinen puolijohdeteollisuus yli 280 miljardilla eurolla investointeja.
YLE TV1 torstai 24.8.2023 klo 22:35
- Osaston luetuimmat
