Yksi Rehupiiklesin keulahahmoista, Jyrki Keskinen, taiteilijanimeltään Keijo Harjusluopa uskoo, ettei kukaan lähde keikoilta pahantuulisena. Kuva: Johannes Tervo
Hurmosta, hurttia huumoria ja yllätyksiä – mitä seuraa kun pohojanmaalainen kulttibändi lähtee uusille areenoille
Eteläpohjalaista elämänmenoa yli 30 vuotta parodioinut Rehupiikles lähtee valloittamaan uusia yleisöjä.
Rehupiiklesin muusikot omimmassa miljöössään. Kuva: Jari Latva-TeikariJussipaitoihin keikoilla sonnustautuva huumoriyhtye lupaa tarjota show’n, joka saa haudankaivajankin nauramaan.
”Luvassa on stand upia sekä monipuolisesti erilaista musiikkia. Olemme varmoja siitä, ettei kukaan lähde konsertista huonotuulisena”, kertoo Jyrki Keskinen, yksi Rehupiiklesin keulahahmoista, taiteilijanimeltään Keijo Harjusluopa.
Rehupiikles teki syksyllä 2023 loppuunmyydyn konsertin Helsingin Aleksanterin teatterissa. Ensimmäinen konserttisaliesiintyminen ”isoolla kirkolla” oli niin hurmoshenkinen tapahtuma, että se innoitti tekemään kokonaisen kiertueen.
”On jo saavutus sinänsä, että jalasjärveläinen bändi saa myytyä keskiviikkona loppuun 500 hengen salin Helsingissä. Emme ole tv:stä tuttuja tai muutenkaan kuuluisia, vaan ihan tavallinen maalta ponnistanut kulttibändi”, Keskinen kuvailee.
Rehupiikles soittaa tuttuja coverbiisejä eteläpohjanmaan murteelle tekstitettynä. Lauluissa kuvataan kotiseudun elämänmenoa ja ihmisiä. Näkökulma on humoristinen ja nurkkakuntainen, mutta ketään ei pilkata.
Rehupiikles perustettiin Jalasjärvellä 1980-luvun loppupuolella. Suuren yleisön tietoisuuteen yhtye nousi vuonna 1995 kultaa myyneellä esikoisalbumillaan Noiruttu Pohojammaa.
Keikkaa pukkaa vuodesta toiseen. Valtaosa keikoista tehdään nykyisin maakuntien pienissä tapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa.
”Olemme soittaneet paljon maaseudulla emäntien ja isäntien syntymäpäivillä. Juhlapaikkana on usein maatilan lato, ja siellä on sika vartaassa. Ne ovat olleet hienoja kokemuksia”, Keskinen toteaa kiitollisena.
Rehupiiklesissä on yhdeksän jäsentä. Joukossa on korkeasti koulutettuja muusikoita ja muita musiikkialan ammattilaisia.
”Olimme juuri esiintymässä eräissä isoissa juhlissa, kun joku tuli sanomaan keikan jälkeen, että tehän osaattekin soittaa. Meillä on sääntönä, että jokaisen on osattava soittaa nuoteista.”
”Olemme tyytyväisiä, että meidän oma persoonallinen juttumme kantaa ja on pysynyt mielenkiintoisena vielä 30 vuoden uran jälkeen.”
Orkesterin pitkän iän salaisuutena Keskinen pitää sitä, että kenenkään elanto ei ole ollut bändistä kiinni.
”Vuosituhannen vaihteessa päätimme pitää keikkamäärän maltillisena. Samalla loimme itsellemme sellaiset puitteet, että keikkailusta tulisi mukavampaa. Hankimme omat laitteet ja päätimme, että emme enää roudaa itse.”
Huumori on kadonnut suomalaisesta musiikista lähes tyystin. Rehupiikles on pysynyt tyylilleen uskollisena ja luottanut maaseutuhenkisen huumorinsa voimaan.
Vaikka keikat ovat silkkaa hurttia huumoria, soitto ei soi sinne päin, vaan justiinsa. Kuva: Jari Latva-TeikariTairetta se on taitamattomuuskin -kiertue saattaa olla ainutkertainen mahdollisuus nähdä Rehupiikles konserttisaleissa. Keskinen toivookin näkevänsä keikoilla myös heitä, joilta yhtye on vielä jäänyt syystä tai toisesta näkemättä.
”Nyt Rehupiikles on mahdollista nähdä parhaimmillaan ja monipuolisimmillaan. Lippuja on mennyt hyvin kaupaksi. Olemme tyytyväisiä, että meidän oma persoonallinen juttumme kantaa ja on pysynyt mielenkiintoisena vielä 30 vuoden uran jälkeen.”
- Osaston luetuimmat
