Kastelukannuarmeijalle löytyi käyttöä kesän alussa, kun kuiva ja kuuma sää kuritti viljelyksiä. Kuva: Jarno Mela
Koulukasvitarhassa lapset saavat kätensä multaan ‒ perunan istutus ja nosto innostavat vuodesta toiseen
Ruuan kasvattaminen kiinnostaa lapsia ja perheitä vuodesta toiseen. Monipuolinen sato ilahduttaa ja innostaa kokeilemaan uusia reseptejä.Tilaajalle
Kauniit kehäkukat ovat Kumpulan koulutarhan klassikkokasvi. Orvokki Miljard osallistui itsekin lapsena Kumpulan viljelyleireille. Kuva: Jarno MelaSyyskesä on puutarhassa iloista aikaa, jolloin kasvukauden ahkera työ palkitaan herkullisella sadolla. Myös Kumpulan koulukasvitarhassa Helsingissä vietetään silloin sadonkorjuujuhlaa.
”Usein perhekerhojen ja viljelyleirien osallistujat hämmästyvät, miten paljon he saavatkin satoa kotiin viemisiksi”, toimintaa ohjaava Orvokki Miljard kertoo.
Hänestä koko kasvukauden näyttäminen lapsille on työssä erityisen mielekästä.
”Ruuan alkuperä ei ole nykylapsille itsestäänselvyys, ei kaupungissa, mutta ei myöskään maaseudulla, jos maatilakontakteja ei ole.”
Koulukasvitarhassa on järjestetty kesän aikana monia eri leirejä lapsille. Viljelyleirit ovat perinteikkäitä, koululaiset ovat kasvattaneet alueella vihanneksia jo 96 vuoden ajan. Nykylapset voivat osallistua myös ympäristötaide-, salapoliisi- ja tiedeleireille.
Koululaiset vierailevat puutarhassa syksyisin ja pääsevät poimimaan kymmenien puiden omenoita. Samalla puhutaan esimerkiksi omenan muumiotaudista ja kompostoinnista.
Lisäksi palstoja viljellään kokonaisten perheiden voimin perhekerhossa. Osa kasveista voi olla uusia tuttavuuksia sekä lapsille että vanhemmille.
”Esimerkiksi spagetti- ja öljykurpitsa ovat kasveja, joiden laittamiseen ruuaksi on kyselty vinkkejä yhteisellä WhatsApp-kanavalla. Myös kerhossa jaetaan reseptejä ja iloitaan hyvin onnistuneista kokkauksista”, Miljard kertoo.
Spagettikurpitsan nimi tulee siitä, että kypsennetyn kurpitsan hedelmäliha irtoaa kuorestaan lusikalla tai haarukalla kaavittuna samalla tavalla kuin spagetti. Sitä voi myös syödä pastan tavoin erilaisten kastikkeiden kanssa.
Öljykurpitsan siemenet sisältävät jopa 45 prosenttia öljyä, ja niitä voi käyttää esimerkiksi paahdettuna.
Koululaisten kasvisuosikki ei juuri esittelyä kaipaa: perunaa on lasten mielestä hauskaa sekä istuttaa, kasvattaa että nostaa, Miljardi kertoo.
”Muita tarhan vakiokasveja ovat erilaiset sipulit ja porkkanat. Lapset pitävät kovasti myös auringonkukista.”
Kumpulan koulukasvitarhatoiminta perustettiin vuonna 1928. Toimintaa järjesti opetusvirasto kesälomien leiritoimintana.
Käytännön leiritoiminnasta vastasivat kesälomiaan viettävät opettajat, kunnes toiminnan organisointi siirtyi siitä vastaavalle yhdistykselle. Aikaisemmin koululaisilla oli tarhalla omat palstat, joiden hoitamisesta he vastasivat.
Nyt eri kasvit kasvavat omilla alueillaan ja niitä hoidetaan leiriläisten ja kerholaisten kanssa yhteisöllisesti. Alue on yhteensä 4,3 hehtaarin kokoinen ja siellä on 12 lohkoa.
Miljardille koululaisten ohjaamisessa palkitsevaa on nähdä muutos lapsen olotilassa.
”Lapset tulevat ja lähtevät täältä eri näköisinä. Puutarhaympäristö rauhoittaa levottomuuden ja villimmätkin lapset löytävät mieluista puuhaa esimerkiksi lapioinnista.”
Vaikka koulukasvitarha sijaitsee lähellä Helsingin keskustaa ja sen valtaväyliä, on puutarhassa korkean kuusiaidan suojissa hyvin hiljaista. Luonto tulee joskus liiankin lähelle, sillä istutuksia on suojattava paitsi kaneilta ja rusakoilta myös peuroilta.
”Muiden tuholaisten torjunnassa käytämme esimerkiksi sametti- ja kehäkukkaa. Viljelymme on täysin luonnonmukaista eikä haitallisia kemikaaleja käytetä”, Miljard kertoo.
Viljelyssä noudatetaan viljelykiertoa.
Tomaatit tuottavat satoa sekä kasvihuoneessa että avomaalla. Sen sijaan munakoisolle tämä kesä on ollut kasvihuoneessakin liian viileä eivätkä sen kukat ehkä ehdi hedelmiksi. Kuva: Jarno MelaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
