Eurooppa seuraa henkeään pidätellen Ukrainan sodan kehittymistä − globaalisti paljon vaarallisempi konflikti muhii Itä-Aasiassa

Globaalin etelän, eli Afrikan, Etelä-Amerikan ja Kaakkois-Aasian maat ovat närkästyneitä siitä, että Ukrainan sota vie sekä Yhdysvalloilta että Euroopalta kaiken huomion. Venäjän hyökkäystä torjuvalle Ukrainalle vauraalta länneltä riittää rahaa, mutta muun maailman ongelmat eivät kiinnosta.

Kiina käyttää tätä nurinaa hyväkseen uhmatessaan yhdessä Venäjän kanssa USA:n hegemoniaa ja kasvattaessaan globaalia vaikutusvaltaansa.

Eurooppa keskittyy kiistatta ja ymmärrettävästi omalla mantereellaan käytävään sotaan, mutta USA:n kohdalla moitteissa ei kaikilta osin ole perää. Washingtonissa ollaan yhä enemmän huolissaan Taiwanin saarivaltion tulevaisuudesta.

Korkea-arvoinen USA:n ilmavoimien kenraali Mike Minihan arvioi alkuvuodesta, että Taiwanin kysymyksen ratkaisu johtaa Yhdysvaltain ja Kiinan väliseen sotilaalliseen konfliktiin jo vuonna 2025.

USA:n keskustetiedustelupalvelun johtaja William Burns puolestaan varoitti helmikuussa, että Kiinan johtaja Xi Jinping on jo kehottanut maan armeijaa valmistautumaan Taiwanin valloittamiseen vuonna 2027.

Lännen sotilasasiantuntijat olivat vielä viime vuoden lopussa sitä mieltä, että Kiina olisi muuttunut varovaisemmaksi Taiwanin suhteen, koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole onnistunut.

Brittiläinen tunnettu taloushistorioitsija Adam Tooze varoitti kuitenkin hiljattain saksalaisen Süddeutsche Zeitungin haastattelussa, että Itä-Aasiassa muhii globaalisti paljon vaarallisempi konflikti kuin Ukrainassa.

”Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on sanonut lähettävänsä tarvittaessa joukkoja Taiwanin avuksi. Ukrainalle hän ei ole luvannut samaa”, Tooze perustelee.

Nykyisen Taiwanin historia juontaa juurensa Kiinan sisällissotaan, jonka kommunistit voittivat ja perustivat sen jälkeen vuonna 1949 Kiinan kansantasavallan. Hävinneet tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle ja perustivat oman Kiinan tasavaltansa.

Kiinan kommunistijohto pitää Taiwania kapinoivana maakuntanaan, mutta käytännössä se on itsenäinen, demokraattinen ja taloudellisesti vahva saarivaltio Manner-Kiinan rannikolla. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta sen itsenäisyyttä. Siitä huolimatta enemmistö taiwanilaisista vastustaa liittymistä Kiinaan.

Kiinan virallinen tavoite on liittää Taiwan Manner-Kiinan. Kiinan kommunistijohtajan Xi Jinpingin mukaan tarvittaessa voidaan turvautua myös sotilaalliseen voimankäyttöön, mutta se ei ole ensisijainen vaihtoehto.

Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Wendy Sherman muistutti helmikuun puolivälissä Washingtonissa, että Yhdysvallat on sitoutunut tukemaan Taiwania Kiinan väkivaltaisia yhdistämispyrkimyksiä vastaan.

Sotilaallinen konflikti Taiwanissa laukaisisi vääjäämättä pahimman mahdollisen USA:n ja Kiinan välisen pakotespiraalin. Sellaisen, josta myös Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell varoittaa.

Tämä sanktiokierre olisi myrkkyä Kiinaan voimakkaasti panostaneille eurooppalaisille yrityksille. EU:n olisi vaikea liittyä yhdellä äänellä USA-vetoiseen pakoterintamaan, koska jäsenmaiden Kiina-riippuvuuksissa on suuria eroja.