Reittilennot elvyttivät Lappeenrannan satavuotiaan lentokentän – muualta Euroopasta houkutellaan turisteja Saimaalle

Ryanair lentää Lappeenrannasta Italiaan ja Kreikkaan. Katso historiallisia kuvia klikkaamalla kuvan reunasta. Kuva: Kimmo Marttinen

Saksan Luftwaffen Junkers Ju-52 kuljetuskone Lappeenrannan kentällä jatkosodan alussa vuonna 1941. Kuva: Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys

Aimo “Waffe“ Vahvelainen (oik.) ryhmänsä ja Messerschmitt-koneensa edessä Lappeenrannassa kesällä 1944. Kuva: Aimo Vahvelainen

Finnairin konetyyppi Convair Metropolitan OH-VMK odottelee matkustajia kyytiin vuonna 1966. Kuva: Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys

Lappeenrannan lentokentän kupeessa lappaa miesväkeä. Karjalan ilmailumuseon vapaaehtoiset puunaavat paikkoja tiistain juhlallisuuksia varten. Silloin Suomen vanhin edelleen käytössä oleva lentokenttä täyttää 100 vuotta.

Myös museon puolella on avoimet ovet, joten vanhat lentokoneet ja helikopterit pistetään edustuskuntoon. Se tarkoittaa muun muassa, että Estonian pelastustöihin osallistunut jättiläishelikopteri vuosimallia 1974 saa taas lavat selkäänsä. Näky on uljas.

Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Marttinen tietää kentän historiasta ja lentokoneista kaiken. Joka ikiselle moottorinkappaleelle ja suosta nostetulle pommikoneenraadolle löytyy tarina lentäjän kohtalosta lähtien.

Marttiselle lentokenttä on henkireikä. Häntä hykerryttää, että kotikaupungista pääsee lennähtämään muualle Eurooppaan ryysimättä Helsingin kautta.

Tällä hetkellä Lappeenrannasta tekee reittilentoja halpalentoyhtiö Ryanair. Kohteina ovat Milanon Bergamo ja Ateena. Kentältä lähtee satunnaisesti myös lomalentoja. Lisäksi kenttää käyttävät pienkoneet ja Finnair harjoituskenttänä.

Finavialta kentän ostanut kaupunki etsii uusia kumppaneita matkustajaliikenteen vilkastuttamiseksi. Marttisen mukaan haussa ei ole niinkään yhteys Lappeenrannasta Helsinkiin, vaan uusiin kohteisiin ulkomaille. Rajakaupungin yhteydet kiinnostavat myös venäläisiä.

Matkustajaennätys tehtiin vuonna 2011, jolloin Lappeenrannasta lennähti maailmalle 116 000 matkailijaa. Silloin vielä Air Baltic lensi Riikaan, josta on hyvät jatkoyhteydet muualle Eurooppaan. Sitten iski suvantovaihe.

Lentokentän toimitusjohtaja Eija Joro kertoo, että viime vuonna Lappeenrannasta lähti vaivaiset 600 matkustajaa jokusella lomalennolla. Tänä vuonna matkustajamäärän odotetaan kymmenkertaistuvan. Ryanairin vasta alkaneet lennot ovat olleet lähes täysiä. Tavoitteena on myös lisätä turismin määrää Saimaan alueelle tekemällä kohdetta tutuksi Euroopassa.

"Jo ekalla lennolla Milanosta Lappeenrantaan kolmasosa matkustajista oli italialaisia", Joro iloitsee.

Lentokenttä ei siis toistaiseksi ole lakkautusuhan alla.

Lentoaseman perustamispäiväksi mielletään 10. toukokuuta 1918. Silloin Antrean Päähklahdella sijainneesta Ilmailupataljoonasta siirrettiin kelirikon takia kalustoa Lappeenrantaan. Aiemmin kenttää oli käyttänyt tsaarin ratsuväki harjoituksissaan.

Sisällissodassa kenttää hyödynsivät Marttisen mukaan sekä punaiset että valkoiset. Lentokentän komentajana hääräsi saksalainen Conrad von Bülow-Bothkamp. Hetken aikaa Lappeenrannassa koulutettiin lentäjiä ja tähystäjiä, kunnes toiminta siirtyi Uttiin.

Lappeenrannan kenttä jäi korpikentäksi, jota hyödynnettiin silloin tällöin. Talvisodassa se nousi Marttisen mukaan taas arvoon arvaamattomaan muun muassa huoltokeskuksena ja jatkosodan lähtöpaikkana.

1950-luvun alussa käynnistyivät reittilennot Lappeenrannan, Joensuun ja Helsingin välillä. Finnair aloitteli myös lomalentoja Mallorcalle.

1970-luvulla saapuivat suihkukoneet. Matka Helsinkiin oli enää 20 minuutin suhahdus.

Lappeenrannan lentokentän satavuotisjuhlat 8.5. Avoimet ovet klo 13–18. Seppeleen lasku ilmailun muistomerkillä ja Hornetien ylilento klo 12. Katso tästä lisätiedot ohjelmasta.