Kalervo Kummolan mukaan MTV näyttää jääkiekon liigaotteluita vapaalla kanavalla perjantai-illassa, koska yhtiön rahat ovat lopussa. Kuva: Rami Marjamäki
Kalervo Kummola haluaa lisää pikkukaupunkien joukkueita jääkiekon SM-liigaan: Jakaisi liigan kahtia
SM-liigassa pelaa tällä hetkellä 15 joukkuetta. Kummolan mielestä pääsarjasta voisi pudota suoraan yksi joukkue Ruotsin malliin.
Kalervo Kummola ei hyväksyisi venäläisiä ja valkovenäläisiä urheilijoita Pariisin olympialaisiin, vaikka KOK päätti toisin. Kuva: Rami MarjamäkiSuomalaisen urheilun vahva mies Kalervo Kummola kyseenalaistaa Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) hallituksen päätöksen, että venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat saavat osallistua Pariisiin kesäolympialaisiin.
He voivat kilpailla olympialaisissa neutraaleina urheilijoina ilman maatunnuksia.
”En ole ihan varma, että tulevatko venäläiset urheilijat edes Pariisiin. Putin ei tykkää, kun urheillaan ilman lippua”, Kummola sanoo.
KOK:n mielestä yksittäistä urheilijaa ei saa laittaa kärsimään silloin kun hänellä ei ole mitään tekemistä Venäjän hyökkäyssodan kanssa.
”Toisaalta jos valtionjohto hölmöilee, siitä kärsii koko kansa. Olisin mieluummin nähnyt, että olympialaisissa ei olisi lainkaan venäläisiä ja valkovenäläisiä.”
Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n hallitus päätti helmikuussa, että Venäjä ja Valko-Venäjä eivät saa osallistua kansainvälisiin kilpailuihin kaudella 2024–25.
Milloin venäläiset voidaan nähdä jääkiekon arvokisoissa?
”Sitten vasta kun sota on loppunut. Ei aikaisemmin. Jääkiekko on Putinille rakas laji”, Suomen jääkiekkoliiton pitkäaikainen puheenjohtaja ja kansainvälisen jääkiekkoliiton entinen varapuheenjohtaja linjaa.
Toisaalta jos valtionjohto hölmöilee, siitä kärsii koko kansa.
Karsinnat palaavat jääkiekon SM-liigaan keväästä 2025 lähtien. Tällä kaudella Mestiksen neljä parasta joukkuetta olivat Kiekko-Espoo, Kokkolan Hermes, Imatran Ketterä ja Iisalmen Peli-Karhut.
Espoo pelaa joka tapauksessa ensi kaudella SM-liigassa, ja mitä tekee Helsingin Jokerit?
Pitäisikö jääkiekon SM-liigaan saada jatkossa lisää joukkueita eri maakunnista, kun sarja avataan? Näetkö pääsarjapotentiaalia Mestiksen pienissä kaupungeissa, kuten Joensuussa, Kajaanissa Kokkolassa, Iisalmessa ja Rovaniemessä?
”Silloin, jos Liiga jaetaan kahtia. Paras tulevaisuuden malli olisi 10+10 joukkueen sarja, jossa Liigan alaisuudessa olisi kaksi sarjaa”, Kalervo Kummola vastaa.
SM-liigassa pelaa tällä hetkellä 15 joukkuetta. Kummolan mielestä pääsarjasta voisi pudota suoraan yksi joukkue Ruotsin malliin.
Palloilulajit kiinnostavat aiempaa enemmän, kun lapset ovat muuttaneet kaupunkeihin.
Jääkiekon SM-liigan televisioinnissa tapahtui muutos. Tammikuun alusta lähtien MTV3 on näyttänyt yhden liigaottelun parhaalla ohjelmapaikalla perjantai-iltaisin.
”Se johtuu pelkästään Maikkarin rahapulasta. Ne ovat lyöneet perjantai-illalle jääkiekkomatsin, kun rahat eivät riitä draamaan. On sinänsä hyvä, että jääkiekkoa näytetään vapailla kanavilla”, Kummola sanoo.
Liigan tv-oikeudet siirtyivät 2023 Telian omistamalle MTV:lle. Toimitusjohtaja Johannes Leppäsen mukaan kalliit urheiluoikeudet olivat yksi syy MTV:n muutosneuvotteluille.
”Kysynnän ja tarjonnan laki ratkaisee. Eihän kukaan varmasti maksa esimerkiksi formuloista enää samoja summia, kun uusi sopimuskausi alkaa. Valtteri Bottaksen 18. sija ei kauheasti kiinnosta katsojia.”
Ei kovin hyvältä näytä. Jos neljä jonkin väristä mitalia Pariisista tulee, se on hyvä saavutus.
Kalervo Kummola toimi Suomen olympiakomitean hallituksessa vuosina 1993–2005 ja valtuuskunnan puheenjohtajana 2005–2016. Hänen mukaansa Suomella on pieni määrä mitaliehdokkaita Pariisin kesäkisojen kynnyksellä.
”Ei kovin hyvältä näytä. Jos neljä jonkin väristä mitalia Pariisista tulee, se on hyvä saavutus. Ammunnassa ja purjehduksessa on aina kesäkisoissa mitalisauma. Yleisurheilussa on lähinnä Wilma Murto, tuskin muut mitaleille asti pääsevät”, Kummola arvioi.
Suomi on jäänyt kesäolympialaisissa selkeästi jälkeen muista Pohjoismaista Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Edellisissä Tokion kesäkisoissa 2021 Suomi saavutti kaksi pronssimitalia.
”Palloilulajit kiinnostavat aiempaa enemmän, kun lapset ovat muuttaneet kaupunkeihin. Yksilöurheilijoita tulee lähinnä maaseudulta. Se on harmi, että tietokonepelien vuoksi monet lapset eivät urheile lainkaan.”
Lasten ja nuorten urheiluharrastusten kustannukset ovat nousset viime vuosina. Urheilulehden selvityksen mukaan esimerkiksi jääkiekkoharrastus voi maksaa nuorten vanhemmille 9 000 euroa vuodessa ja taitoluistelu jopa 12 000 euroa.
Kummolan mukaan esimerkiksi jääkiekossa vähävaraisia perheitä avustetaan kuitenkin erilaisilla stipendeillä.
”Jos kyseessä on lahjakas juniori, pelaaminen ei jää rahasta kiinni. Moni liikuntaharrastus on lähes ilmaista. Esimerkiksi juoksemiseen ei tarvita paljon muuta kuin juoksukengät kerran vuodessa”, Kalervo Kummola muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
