Mitä tapahtuu Ähtärin eläinpuistossa kuolleille eläimille?

Eläinpuistotyön yksi raskaimmista puolista on eläimistä luopuminen. Lopulta eteen tulee aina hetki, jolloin se on ainoa oikea päätös.

Näin kävi eilen, kun 34-vuotias karhunaaras Mimmi päätettiin päästää rauhallisesti ja arvokkaasti ikiuneen, tiedottaa eläinpuisto.

Korkea ikä toi karhulle mukanaan luonnollisia vanhuuden vaivoja, etenkin hampaiden osalta, ja siksi sen vointia on seurattu viime vuodet erityisen tarkasti.

Eläinpuiston intendentti Marko Haapakoski kertoo, että aamulla eläinlääkärin tekemä kattava terveystarkastus antoi nopeasti käsityksen Mimmin yleiskunnosta ja päätös iäkkään karhun lopetuksesta tehtiin yhdessä eläinlääkärin ja eläintenhoitajien kanssa.

Koko eläinpuiston väki, mutta erityisesti puiston eläintenhoitajat jäävät kaipaamaan Mimmiä ja karhuemon kommelluksia muistellaan vielä vuosikymmeniä.

Monet muistavat Mimmin joogaavana karhuna, joka sai nuoruudessaan myös kansainvälistä huomiota venyttelyillään.

Mimmi oppi venyttelen aikoinaan emoaan Santraa seuraamalla ja siirsi taidon puolestaan omille jälkeläisilleen. Karhut nähdään Ähtärissä usein venyttelemässä taidokkaasti omaksi ilokseen.

Ruskeakarhunaaras Mimmi syntyi Ähtärin eläinpuistossa 1991.

Karhujen elinikä luonnossa voi olla jopa 30 vuotta, mutta usein se jää alle 20 vuoteen. Luonnossa karhut kuolevat usein sairauksiin tai vanhuuteen talviuniensa aikana omassa pesässään.

Mimmi oli voimakasluonteinen karhu ja erinomainen emo, joka ehti kasvattaa useamman pentueen. Sen jälkeläisiä löytyy suomalaisten eläintarhojen lisäksi myös ympäri Eurooppaa.

Ähtärin eläinpuistoon jäävät Mimmin jälkeläisistä 14-vuotias Jaki, sekä 9-vuotiaat kolmoset Kasper, Jesper ja Joonatan.

Ähtärin Eläinpuiston tavoitteena on perustamisestaan asti ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet.

Maastoltaan ja kasvistoltaan vaihteleva 60 hehtaarin alue on antanut erinomaiset mahdollisuudet toteuttaa Euroopan eläintarhojen yhdistyksen (European Association of Zoos and Aquaria) EAZA:n perusajatuksia siitä, kuinka eläimiä on tarhattuina hoidettava.

Toiminnan ytimenä ovat lajiensuojelu, puistoa asuttavien lajien ja yksilöiden hyvinvointi sekä toiminnan jatkuva kehitys.

Haapakoski kommentoi MT:lle, että kuoltuaan eläimet antavat vielä tärkeän lisäarvon alan tutkimukselle.

”Suurin osa Ähtärin eläinpuiston eläimistä menee Ruokavirastoon tutkittavaksi. Me saamme erittäin arvokasta tietoa näistä avausraporteista”, Haapakoski tarkentaa.

Kaikkia eläimiä menetelmä ei silti automaattisesti kohtaa.

”Joissain tapauksissa eläin menee petojen ruuaksi. Tällöin eläinlääkäri tarkastaa ruhon ennen sen hyödyntämistä.”