Ulkomaalaiset lääkärit olisivat tervetulleita Suomeen, mutta sitä vaikeuttaa monia häiritsevä asia

Suomessa lääketiedettä voi opiskella Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa. Suomalaisyliopistojen viiden lääketieteellisen tiedekunnan lisäksi ulkomailla lääketiedettä opiskelee noin 1 200 suomalaista.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Kaisa Halinen kertoo, että ulkomailla lääketiedettä opiskelevat suomalaiset muodostavat käytännössä kuudennen lääketieteellisen tiedekunnan.

Valtaosa ulkomailla lääkäriksi valmistuvista suomalaisista haluaa työllistyä kotimaassa.

Lääkärin, kuten myös hammaslääkärin, proviisorin, kätilön ja yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan, ammatit ovat Euroopan Unionissa ja Euroopan talousalueella (EU- ja Eta-maissa) harmonisoituja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne kuuluvat niin sanottuun automaattiseen tunnustamisjärjestelmään.

Ammattipätevyys voidaan tunnustaa automaattisesti tiettyjen ammattipätevyysdirektiivissä määriteltyjen asiakirjojen perusteella. Lisäksi laillistuksen edellytyksenä on kielitaito.

Automaattisen tunnustamisjärjestelmän piiriin kuuluvista sosiaali- ja terveysalan laillistuksista noin neljäsosa on ulkomailla suoritettuja lääkärintutkintoja.

Kielitaitovaatimus käytännössä asettaa haasteita ulkomaisille lääkäreille, sillä Suomessa työskentelevän lääkärin pitää olla suomen- tai ruotsinkielentaitoinen.

Jos kielen opettelu pitää aloittaa nollasta, riittävän kielitaidon saavuttaminen voi olla pitkäkin prosessi.

”Monet ulkomaiset lääkärit olisivat siis periaatteessa tervetulleita, mutta kieli asettaa esteen”, Halinen kuvailee.

Valviran toimintakertomuksesta (2022) selviää, että lupa toimia lääkärinä on myönnetty Suomessa viime vuosina yhä useammalle henkilölle. Esimerkiksi vuonna 2017 oikeuden toimia laillistettuna lääkärinä sai 790 henkeä, kun taas vuonna 2022 määrä oli 1 003.

Eroa selittää osittain se, että ulkomailla suoritettujen lääkärintutkintojen perusteella tehtyjen laillistusten määrä on ollut kymmenen viime vuoden aikana nousujohteinen.

Esimerkiksi vuonna 2017 oikeuden toimia lääkärinä sai Suomessa suoritetun tutkinnon perusteella 583 henkeä, EU- tai Eta-maassa suoritetun tutkinnon perusteella 164 henkeä ja kolmannessa maassa suoritetun tutkinnon perusteella 43 henkeä. Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 729, 229 ja 45.

Kolmannella maalla tarkoitetaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisia maita. Näissä maissa kouluttautuneille lääkäreille on oma laillistusprosessinsa, eli niin sanottu tenttiputki ja kielitaidon osoittaminen.

Prosessiin sisältyy kuuden kuukauden harjoittelun lisäksi kolmiosainen kuulustelu. Laillistusprosessin ajan lääkärillä on mahdollisuus työskennellä rajoitetulla toimiluvalla lääkärin tehtävissä.

Tilastoissa ei näy, ovatko ulkomailla lääkärin tutkinnon suorittaneet suomalaisia vai muiden maiden kansalaisia. Tilastoihin päätyy vain se maa, jossa tutkinto on suoritettu.

Ulkomailla kouluttuneista eniten laillistetaan Virossa lääkärikoulutuksen suorittaneita, yli 50 vuosittain. Seuraavaksi eniten laillistetaan Ruotsissa, Venäjällä tai Romaniassa kouluttautuneita, joita on yleensä vajaat 30 per valtio per vuosi.

EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten lääkärin tutkintojen hyväksymishakemuksia on tällä vuosikymmenellä ollut eniten Venäjällä suoritettujen koulutusten perusteella. Myös Turkissa tai Ukrainassa kouluttautuneiden osuus hakemuksissa on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.

Vuoden 2022 lopussa laillistetun lääkärin oikeuksia oli Suomessa voimassa yhteensä 33 261 kappaletta.

Juttua varten tietoja on antanut myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran ryhmäpäällikkö Jenni Kangas.