Kauneimpien joululaulujen historia ulottuu vuoteen 1973 – kolehtirahojen tuotoilla tuetaan kehitysmaiden lapsia ja nuoria
Vuosien mittaan laulumäärä on kasvanut noin kolmeenkymmeneen ja vihkojen painosmäärä lähes miljoonaan.
Kauneimmat joululaulut -tilaisuus järjestettiin Lohjan Pyhän Laurin kirkossa vuonna 2017. Kuva: Kari SalonenKauneimmat joululaulut - tilaisuudet kokoavat vuosittain noin miljoona suomalaista laulamaan yhdessä. Tänä vuonna perinteiset ja uudemmatkin joululaulut kaikuvat eri seurakunnissa 51. kertaa.
Suomen Lähetysseuran järjestämät yhteislaulutilaisuudet ovat samalla yksi Suomen suurimmista hyväntekeväisyyskampanjoista.
Seurakuntien tilaisuuksissa keräämien kolehtirahojen tuotoilla tuetaan kehitysmaiden lapsia ja nuoria tarjoamalla heille muun muassa koulutusta ja terveydenhoitoa.
Viime vuonna keräyspotti oli 870 000 euroa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna.
Tilaisuuksien historia ulottuu vuoteen 1973. Tuolloin Lähetysseuran musiikkisihteeri Martti Kauppinen ja Hyvinkään seurakunnan kanttori Matti Heroja pohtivat, miten yhdistää musiikki ja lähetystyö. Syntyi ajatus, että kaikissa maan seurakunnissa järjestettäisiin jouluinen lauluilta kirkkovuoden hiljaisimpana sunnuntaina eli kolmantena adventtina. Tapahtumaa varten tehtiin erillinen vihkonen, jossa oli alkujaan vain kuusi laulua. Vihkoa painettiin kaikkiaan 40 000 kappaletta.
Vuosien mittaan laulumäärä on kasvanut noin kolmeenkymmeneen ja vihkojen painosmäärä lähes miljoonaan.
Nykyisin ihmiset voivat suoraan vaikuttaa siihen, mitkä laulut tulevat seuraavaan vihkoon.
Lauluvihkon sisällön laatii perinteisesti Lähetysseuran asettama suunnittelutyöryhmä.
Nykyisin ihmiset voivat kuitenkin myös suoraan vaikuttaa siihen, mitkä laulut tulevat seuraavaan vihkoon. Se onnistuu äänestämällä omaa suosikkiaan Kauneimpien joululaulujen verkkosivuilla. Samalla selviää myös tilaisuuksien suosituin joululaulu.
Viime vuonna äänestämässä kävi jopa 25 000 suomalaista, jotka nostivat kärkeen Carola Häggkvistin säveltämän ja Pia Perkiön suomeksi sanoittaman Taivas sylissäni -joulusävelmän.
Toiseksi tuli Vexi Salmen ja Kassu Halosen kestosuosikki Sydämeeni joulun teen ja kolmanneksi joululaulujen klassikko, Sakari Topeliuksen sanoittama Varpunen jouluaamuna.
Rakkaimmat joululaulut liikuttavat mieltä ja ylevöittävät sydäntä. Omalla kielellä laulaminen on jokaisen oikeus.
Lauluvihkossa mukana olevat joulusävelmät ovat raikuneet pitkään myös toisella kotimaisella eli ruotsiksi.
Jo viime vuonna vietettiin Kauneimpien joululaulujen 50-vuotisjuhlavuotta, jonka kunniaksi Lähetysseura julkaisi laulut myös koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi.
Tänäkin vuonna laulut soivat kolmella saamen kielellä
Piispa Teemu Laajasalo onkin todennut:
“Rakkaimmat joululaulut liikuttavat mieltä ja ylevöittävät sydäntä. Omalla kielellä laulaminen on jokaisen oikeus.”
Kuluvana vuonna kauneimmat joululaulut soivat marraskuun lopulta aina jouluviikolle saakka.
Yhteislauluihin on mahdollista osallistua tuhansissa tilaisuuksissa niin kirkoissa, kauppakeskuksissa kuin ravintoloissa, missä vain laulajia löytyy.
Koska ikäihmisten saattaa olla hankala osallistua tilaisuuksiin, tapahtuman voi viedä heidän luokseen vaikkapa palvelutaloihin tai vanhainkoteihin. Muistisairaiden luona on hyvä olla mukana myös esilaulaja.
Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.
- Osaston luetuimmat
