Väitöstutkimus: Kirjallisuuden opetuksessa kannattaa luopua jäykästä kansallisesta kaanonista ‒ ”Kirjallisuutta voi yhtä hyvin olla aforismi, tv-dekkari tai äänikirja”
Väitökirjan tehnyt Dieter Hermann Schmitz on monivuotinen saksan kielen ja käännöstieteen lehtori. Hän asui kauan Ylöjärvellä, mutta muutti viime kesänä Sastamalan Mouhijärvelle.
Väitöskirjassa kirjallisuuden käsite on ymmärretty laajasti, sillä se kattaa myös esimerkiksi elokuvan, sarjakuvan ja laululyriikan. Kuva: Lari LievonenKaunokirjallisuuden käyttäminen genetiivimuotojen harjoitteluun on kuin hankkisi koiran, jotta sitä voisi oppia harjaamaan. Laajassa merkityksessä kaunokirjallisuuden avulla voidaan tutustua kieleen ja kulttuurialueeseen.
FL Dieter Hermann Schmitz toteaa Tampereen yliopiston väitöskirjassaan, että on kuitenkin tarpeen poiketa klassisesta kirjallisuuskäsityksestä ja kirjallisuushistoriallisesti merkittävien teosten pakollisesta lukemisesta.
Kirjallisuutta voi yhtä hyvin olla aforismi, jonka lähetämme tekstiviestinä ystäville uudenvuodenaattona, sitä voi olla teatterissa katsomamme musikaali, automatkalla kuuntelemamme äänikirja tai jopa tv-dekkari, jonka katsomme päivän päätteeksi.
”Saksan kielen yliopisto-opetuksessa kannattaa paneutua ajankohtaisiin ja tietyn suosion saavuttaneisiin teoksiin. Kirjallisuushistorian unohdettujen helmien tutkiminen on sinänsä arvokas tehtävä, mutta se voidaan huoletta jättää saksankielisissä maissa toimiville tutkijoille”, Dieter Hermann Schmitz sanoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Schmitz tarkastelee väitöskirjassaan kirjallisuuden yhteiskunnallista merkitystä, luettavien ja tematisoitavien teosten valintaa sekä teosten käsittelyä opetuksessa.
Väitöskirjassa kirjallisuuden käsite on ymmärretty laajasti, sillä se kattaa myös esimerkiksi elokuvan, sarjakuvan ja laululyriikan.
Hän vastaa kysymyksiin siitä, mihin kirjallisuuden muotoihin nykyopiskelijat mieluiten tutustuvat opetuksessa, mitä opetusmuotoja he suosivat ja millaisia uusia osaamisen osoittamisen tapoja he toivovat.
”Väitöstutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että kirjallisuuden opetuksessa kannattaa luopua jäykästä (kansallisesta) kirjallisuuden kaanonista ja käsitellä esimerkinomaisesti nykykirjallisuuden teoksia sekä kirjallisuuden ajattomien klassikoiden moderneja tulkintoja”, Schmitz sanoo.
Kirjallisuushistorian unohdettujen helmien tutkiminen on sinänsä arvokas tehtävä, mutta se voidaan huoletta jättää saksankielisissä maissa toimiville tutkijoille.
Dieter Hermann Schmitz on monivuotinen saksan kielen ja käännöstieteen lehtori, joka uskoo elinikäiseen oppimiseen. Hän asui kauan Ylöjärvellä, mutta muutti viime kesänä Sastamalan Mouhijärvelle.
Hän on myös kirjailija ja Tampereen Suomalais-Saksalaisen Yhdistyksen puheenjohtaja.
Dieter Hermann Schmitzin saksan kielen alaan kuuluva väitöskirja Roman, Rock, Comic und Film. Innovative Ansätze in der auslandsgermanistischen Literaturdidaktik tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 4. kesäkuuta.
Vastaväittäjänä toimii professori Frank Thomas Grub Uppsalan yliopistosta ja kustoksena tenure track -professori Maija Hirvonen Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta. Tilaisuus on saksankielinen.
- Osaston luetuimmat
