• Tiesitkö: Silmälasit keksittiin satoja vuosia sitten, mutta niiden avuksi tarvittiin pitkään käsiä

    Muutaman vuosikymmenen päästä puolet maailman ihmisistä tarvitsee silmälasit.
    Silmälaseja on nyt moneen makuun ja tarpeeseen. Ennen oli toisin.
    Silmälaseja on nyt moneen makuun ja tarpeeseen. Ennen oli toisin. Kuva: Markku Vuorikari
    Lukemisto|Historia ja perinne
    21.1.202416:00
    Tuovi Mäkipere

    Vaikka silmälasit olisivat täynnä sormenjälkiä tai unohtuneet toiseen huoneeseen, silmälasien omistajan kannattaa silti olla tyytyväinen. Silmälaseja ei nimittäin ole voinut asetella nenälleen kovinkaan pitkää aikaa ihmiskunnan historiassa.

    Silmälasien historian voi katsoa alkaneen 1200-luvun jälkipuoliskolla nykyisen Pohjois-Italian alueella. Nykyaikaisten silmälasien varhaisimmat esi-isät muistuttivat lähinnä kahta toisiinsa kiinnitettyä suurennuslasin linssiä, eli niiden käyttäjän oli joko syytä istua aivan paikallaan tai pitää laseista kiinni.

    Varhaiset lasit suurensivat, kun niiden läpi katsoi. Niistä oli siis apua vain kaukotaittoisuuteen, eli ikänäöksikin kutsuttuun tilanteeseen, jossa kauas näkee paremmin kuin lähelle.

    Varhaiset silmälasit olivat muutenkin hyödyksi lähinnä henkilöille, jotka osasivat lukea ja jotka elivät yli nelikymppisiksi. Tällöin pluslaseille alkaa yleensä olla tarvetta. Tavallisella tallaajalla tuskin olisi ollut edes varaa moiseen luksustuotteeseen.

    Vasta 1700-luvun alussa keksittiin, että ihmisen korvia voi käyttää muuhunkin kuin kuulemiseen.

    Kädet vapautuivat silmälasien nenällä pitämisen vaivasta vasta 1700-luvun alussa, kun lontoolainen optikko Edward Scarlett tajusi, että ihmisen päässähän on kaksi uloketta, johon linssit voisivat tukeutua ”tikkujen” avulla. Näin syntyivät korvien päälle asetettavat silmälasien sangat.

    Nykyään näön korjaamiselle on tarvetta enemmän kuin koskaan, sillä Suomen väestöstä lähes 70 prosenttia käyttää silmälaseja. Vajaa puolet väestöstä tarvitsee näkemiseensä apua jatkuvasti ja neljännes silloin tällöin. Yli kuusikymppisistä laseille on tarvetta lähes kaikilla.

    Suomalaisella silmälasien käyttäjällä on tavallisimmin kahdet lasit. Eniten silmälaseja on 50–59-vuotiailla miehillä, joilla on keskimäärin 3,27 paria laseja. Yleisimmin silmälasit ovat yksiteholasit.

    Maailman vajaasta kahdeksasta miljardista ihmisestä liki- tai kaukonäköisyyttä on yli kahdella miljardilla, ja eri arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä jopa puolet maailman väestöstä tarvitsee silmälaseja.

    Lisää aiheesta
    • Tältä näyttää silmän rakenne. Suomessa yleisimpiä silmän sairauksia ovat pintasairaudet, kuten kuivasilmä ja silmän eri osien tulehdukset.

      Silmätautiopin professori: ”Tervesilmäinen lapsi oppii näkemään huomaamattaan ensimmäisten elinvuosiensa aikana”

    • Pinnoituslaitetta esittelee Piilosetin Optiikan kehitys- ja myyntijohtaja Tomi Korhonen.

      Huurtuvatko lasit? Kotimainen linssivalmistaja hankki Pohjoismaiden ensimmäisen pinnoituslaitteen, pinnoite rikkoo vesimolekyylit

    • Jos maitotölkin ympärillä on kumilenkki, Kaisa Penttilä tietää, että siinä on täysmaitoa eikä esimerkiksi rasvatonta.

      Kuinka sokea laittaa ruokaa? Kaisa Penttilä: "Sormet ovat miun silmät"

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää