Pekingin talviolympialaiset alkaa toden teolla perjantaina 4. helmikuuta. Suomen joukkueessa on 95 urheilijaa. Edellisiin talvikisoihin verrattuna joukkueen koko on pienentynyt seitsemällä urheilijalla.
Suomella ei ole edustusta pikaluistelussa eikä curlingissa toisin kuin Etelä-Korean 2018 talviolympialaisissa, Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki kertoo. Lisäksi maastohiihto- ja lumilautailujoukkueen koko on pienentynyt.
"Pikaluistelussa tilannetta selittää konkariosaston lopettaminen. Maastohiihdossa maajoukkue ei ole pandemian aikana kiertänyt kovin ahkerasti maailmancupia, mikä rokotti osallistujakiintiötä."
Suomen virallinen tavoite on saada kesä- ja talvikisoista yhteensä kymmenen mitalia. Päättyneellä olympiadilla (Pyeongchang 2018 ja Tokio 2021) noustiin edellisen olympiadin (Sotši 2014 ja Rio 2016) kuudesta mitalista kahdeksaan mitaliin.
"Nyt hyvä tavoite olisi pomppia kahdeksasta mitalista kymmeneen. Se ehkä enemmän nojaa siihen, että Pariisin seuraavissa kesäkisoissa urheillaan paremmin kuin Tokiossa."
Lehtimäki tunnustaa, että kaksi mitalia oli aika vaatimaton suoritus viime kesäolympialaisista, vaikka joukkue urheili tasoonsa nähden hyvin.
Suomi saavutti edellisistä talvikisoista kuusi mitalia. Lehtimäen mukaan se olisi hyvä onnistuminen Pekingissäkin, mutta parempaan pyritään.
Miesten ja naisten jääkiekossa mitali on realistinen tavoite, Lehtimäki sanoo. Naisten jääkiekossa Suomi on ollut pitkään paras eurooppalaisjoukkue.
Kaksissa edellisissä eurooppalaisvoimin pelatuissa miesten jääkiekon MM-kisoissa leijonien mitalikaappi täydentyi hopealla ja kullalla.
Maastohiihdossa Lehtimäki uskoo suomalaisten suksivan monta mitalia. Hiihtotyylit sopivat paremmin härmäläisten mieleen kuin Pyeongchangissa.
"Parisprintit osuvat perinteiselle tyylille, mikä on Suomelle vapaata vahvempi. Meidän syömähampaat miesten 15 kilometrin ja naisten 10 kilometrin väliaikalähtö kisataan perinteisellä tyylillä. Lisäksi naisten viestissä on ilman muuta mitalisauma."
Yhdistetyn Ilkka Herolaa Lehtimäki seuraa tarkasti. Herola ei ole päässyt kilpailemaan positiivisen koronavirustartunnan vuoksi, vaikka hän on täysin tervehtynyt. "Ilu" on silti mitalitoivo.
Lumilautailussa sekä Enni Rukajärvi että Rene Rinnekangas ovat päässeet palkintopallille tärkeissä kisoissa. "Lumilautailussa taso on hurjasti tiivistynyt. Niitä urheilijoita, jotka voivat ottaa mitalin, on enemmän kuin Pyeongchangissa."
Jokerikorteiksi Lehtimäki nostaa ampumahiihtäjä Tero Seppälän ja kumparelaskija Jimi Salosen. Molemmat ovat päässeet lähelle mitalisijoja maailmancupissa.
Mäkihyppy ja alppihiihto ovat taantuneet eniten. Alppihiihdossa Suomi on ollut aina muutamien huippuyksilöiden, kuten Tanja Poutiaisen ja Kalle Palanderin varassa. Pahin murheenkryyni on perinteinen menestyslaji mäkihyppy, Lehtimäki myöntää.
Mäkitietämystä Suomessa edelleen on, mistä kertoo esimerkiksi nykyisen maajoukkueen päävalmentajan Janne Väätäisen onnistuminen Japanin peräsimessä. Lajianalyysi pitää vain meillä päivittää 2020-luvulle, koska mäkihyppy on mennyt hurjasti eteenpäin teknisesti ja fyysisesti.
Kun olympialaiset järjestetään Pekingissä, on syytä puhua ihmisoikeuksista. Kiinan valtio sortaa etnisiä vähemmistöjään, kuten uiguureja.
Lehtimäen mukaan urheiluväki ei voi enää piiloutua ihmisoikeusasioilta. Niiden on oltava hakukriteereissä, kun olympialaisten isänmaita valitaan.
Kun kisamaan valinta on tehty, boikotista ei ole Lehtimäen mielestä enää hyötyä, koska se osuu väärään kohteeseen eli urheilijoihin.
"Ihmisoikeudet ovat jokaisen tehtävä, niin urheilijoiden kuin kaikkien muidenkin tässä yhteiskunnassa."
Talviolympialaiset kisataan täysin poikkeuksellisissa oloissa. Kiinassa urheilijat ja muut kisavieraat ovat tiukassa kuplassa, joka eristää olympialaiset ympäröivästä yhteiskunnasta.
Lehtimäki uskoo kuplan pitävyyteen, vaikka tartuttavampi omikron hankaloittaa tilannetta. Huolenaiheena on, tulevatko kaikki urheilijat kotimaistaan kisoihin terveenä.
Suomalaiset majoittuvat Kiinassa kolmeen eri kisakylään (lumilajit, jäälajit ja pieni alppijoukkue). Joukkueen tiloihin ei pääse muiden maiden ihmisiä.
"Kesäkisoissa pystyimme järjestämään olohuonetoimintaa FFP2-maskit päällä. Urheilijoiden ei tarvitse kokonaan sulkeutua huoneisiinsa. Hotellissa on ilmanpuhdistajat ja kännykät pyyhitään päivittäin."
Lehtimäki on työskennellyt Huippu-urheiluyksikössä sen perustamisesta lähtien 2013. Koko yksikön johtajaksi hänet valittiin 2018.
Heinolan Iskun mies on valmentanut 30 vuotta eri joukkueita ja yksilöurheilijoita. Hän kutsuu itseään yhä mieluiten valmentajaksi.
Miehen ensimmäiset hämärät olympialaismuistot ovat Münchenin kesäkisoista 1972, kun Lasse Virén juoksi kaksi kultaa. Hän oli silloin 6-vuotias.
Vahvimmin mieleen ovat jääneet vuosien 1976, 1980 ja 1984 olympialaiset, jolloin huippu-urheilun huuma tarttui Mikaan. Hän harrasti uintia, yleisurheilua ja koripalloa.
"Siihen aikaan ei muuta tehty kuin urheiltiin. Hyppäsimme seivästä Heinolan urheilupuistossa niin myöhään, että kentän valot sammuivat. Vahtimestarin auton valoissa jatkoimme vielä hyppäämistä."
Oma urheilu-ura katkesi polven rikkoutumiseen ja katse kääntyi valmennustoimintaan. Lehtimäki valmensi 1990-luvun alussa Sanna Hernesniemeä, Kai Kyllöstä, Kari Louramoa ja Iina Pekkolaa.
Helsingin EM-kisoissa 1994 koko pikajuoksunelikko selvisi välieriin ja Sanna finaaliin. Hernesniemen kovin saavutus on komea 4. sija sisäratojen MM-kisoissa 1993.
Vuoden 2005 jälkeen Lehtimäki toimi valmennustehtävissä TPS:n jalkapallo- ja jääkiekkojoukkueessa sekä Huuhkajissa.
Tepsin liigajoukkueessa Lehtimäki toimi värikkään Hannu Jortikan alaisuudessa. Kaksikolla oli vahva keskinäinen kunnioitus.
"Hannu on äärimmäinen luotettava kaveri. Asiat pitää sanoa Hannulle suoraan. Hän vihaa seinillä juputtamista."
Suuri yleisö muistaa Lehtimäen yleisurheilun asiantuntevana tv-kommentaattorina. Pesti antoi ymmärrystä median toimintatavasta.
"En ole koskaan tainnut kieltäytyä yhdestäkään haastattelusta. Ymmärrän, että kirjoittavan median täytyy saada klikkejä jutuille."
11 vuoden televisiokokemus kameroiden edessä poisti myös isoimman esiintymisjännityksen.
Urheiluhullu kansa lähettää paljon palautetta olympialaisten aikana Lehtimäelle, ja hän pyrkii vastaamaan jokaiseen asialliseen viestiin. Penkkiurheilijoilta tulee sekä kannustusta että pettymyksen purkauksia.
"Suomalaisen huippu-urheilun seuraamisen pitääkin olla tunteita luovaa ja intohimoista. Jos emme saisi palautetta eikä ketään kiinnostaisi, silloin olisin tosi huolissani."
Lue lisää: Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö teki odotetut valinnat
Suomi jäi Tokiossa mitalitavoitteestaan
