Teijon ruukinkirkko on Suomen pienin kivikirkko. Kuva: Tuomo Kesäläinen
Vesiratas, alpakoita, Suomen pienin kivikirkko... Teijon ja Mathildedalin idylleissä voi tutustua ruukkihistoriaan
Teijon idyllisissä ruukkikylissä yhdistyvät luonnonkauneus, kulttuurihistoria sekä elävä kyläyhteisö. Pitkä teollinen historia, kattavat palvelut ja kansallispuiston läheisyys tekevät niistä vetävän matkakohteen.Salo
Ruukit tarjoavat idyllisen toimintaympäristön monille yrityksille. Kuva: Tuomo KesäläinenAlpakat pyörittelevät silmiään aidan toisella puolella astelevalle kulkijalle. Aroista mutta uteliaista eläimistä on muodostunut Mathildedalin ruukkikylän maskotteja.
Alpakoiden aitauksen läheisyydessä kohisee vuolas, Matildanjärvestä mereen laskeva puro. Pienellä virralla ollut suuri merkitys alueen historiaan. Mathildedalin ruukin juuret juontavat 1600-luvulla perustettuun, purosta käyttövoimansa saaneeseen vasaralaitokseen.
Purossa pyörivä vesiratas ilahduttaa ohikulkijoita ja muistuttaa vesivoiman merkityksestä alueen kehitykseen. Vaikka Mathildedalin historia alkaa jo 1600-luvulta, alueen tehtaiden kukoistus alkoi vasta malmilöydöstä 1800-luvun alkupuolella. Rautaruukki alueelle perustettiin 1850-luvulla.
Nykyisin vanhoissa ruukin rakennuksissa toimivat ravintolat Ruukin krouvi ja Kyläravintola Terho, sekä hotelli, panimo, leipomo sekä alpakanvillaan erikoistunut käsityöpaja ja myymälä.
Teijon ruukkikylät on neljän vanhan ruukin muodostama kokonaisuus. Kohteet muodostavat yhtenäisen, suomalaisen raudanvalmistuksen historiasta kertovan nähtävyyskokonaisuuden. Alueen tunnetuimmat ruukit ovat vuonna 1686 perustettu Teijon ruukki sekä 1852 perustettu Mathildedalin ruukki. Ruukkeja on myös Kirjakkalan ja Mutaisen kylissä.
Teijon alueella vaikuttaneista suurmiehistä värikkäimmän muistot seudulle lienee jättänyt luonnontieteistä ja teologiasta kiinnostunut tehtailija Robert Bremer. Vuonna 1826 Bremer kertoi laskeneensa tähdistä vedenpaisumuksen peittävän alleen Teijon ja koko Lounais-Suomen helmikuussa 1827.
Bremer uskoi ennustukseensa niin vahvasti, että rakennutti Teijon telakalla Nooan arkkia muistuttaneen proomun. Kun vedenpaisumusta ei tullutkaan, hyödynnettiin tätä "Bremerin arkkia" myöhemmin tavarankuljetuksissa.
Bremenin aikakaudesta jäi muistomerkiksi Teijon kaunis, vuonna 1830 valmistunut ruukinkirkko, jonka herra rakennutti kiitokseksi seudun armahtamisesta vedenpaisumukselta. Suomen pienin kivikirkko sijaitsee komealla paikalla, korkean kalliokukkulan laella.
Museovirasto on määritellyt ruukkialueet valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Teijon ruukki on siitä harvinainen rautaruukki, että siellä metalliteollisuuden toiminta jatkuu tänäkin päivänä.
Nykyään vanhojen ruukkiyhdyskuntien alueet on valjastettu matkailu- ja vapaa-ajankäyttöön ja vanhoista tiloista löytyy viehättäviä ravintoloita, kahviloita, puoteja sekä muita palveluita. Kansallispuiston upea luonto kallioineen, järvineen ja koskineen sekä alueen runsas palvelu-, kulttuuri- ja tapahtumatarjonta tekevät Teijon ruukkikylistä vertaansa vailla olevan, monipuolisen käyntikohteen.
Teijon ruukkikylissä pääsee teollistumisen ajan tunnelmiin. Kuva: Tuomo Kesäläinen
Mathildedalin vesiratas pyörii yhä. Kuva: Tuomo Kesäläinen- Osaston luetuimmat
