Arvio: Itsepäinen pikkutyttö kohtaa kaltaisensa ponin – Ninka Reittu puhuttelee ystävien yhteensovittelusta

Itsepäiset pikkutytöt ovat meistä monille tuttuja. Tylli on yksi heistä. Pikkuruinen tyttö, joka tuppaa toteuttamaan suunnitelmansa. Nyt Tylli haluaa ponin. Ja saa höynäytettyä aikuiset suunnitelmaansa. Niinpä Tyllin talliin muuttaa poni Pulla Vehnänen. Kaikki on täydellistä.

Mutta ei olekaan. Pullalla on erilaiset ajatukset. Se haluaa kirmata vapaana ja syödä puista omenoita. Ei mitään ratsastelua aamunkoittoon jonkun pikkutytön määräilemänä. Pullakin on itsepäinen.

Onneksi on Momma, joka muistuttaa, ettei ystävien puolesta voi päättää, mistä kukakin tykkää. Kerrassaan sopiva kehystarina meidän monen lapsiperheellisen arkeen.

Ninka Reittu osuukin naulan kantaan lastenkirjassaan Ystäväni Pulla Vehnänen. Ystävien ei tarvitse tykätä ihan kaikista samoista asioista, mutta ystävyys voi syntyä yllättäen monenlaisten tyyppien kesken. Aiheesta on tärkeä keskustella lasten kanssa.

Liperissä asuva kuvataiteilija ja lastenkirjailija on aiemmin monelle tuttu Prinsessa Pikkiriikki -sarjastaan. Pikkutytön ja ponin ystävyydestä hän kertoo yhtä lempeästi ja elävällä kielellä. Kuvittajanakin Reittu on taitava tarinankertoja.

Ystäväni Pulla Vehnänen toimii yksittäisenä lastenkirjana, mutta vahva veikkaukseni on, että tälle tarinalle tulee jatkoa. Kirja sopii hyvin yhdessä luettavaksi, mutta vetoaa myös lukemaan oppineisiin.