Kapenevatko suomenhevossuvut liikaa?
Hevosväellä on huoli suomenhevosen harvinaisempien sukulinjojen säilymisestä.
Suomen Hippos järjesti työmestaruuskilpailujen yhteydessä keskustelutilaisuuden jalostusohjesäännön uudistuksesta. Suomenhevosten kasvatuksesta kiinnostuneiden oli mahdollisuus kuulla, missä eri kantakirjasuuntien työryhmät ovat uudistustyössä menossa (MT 6.5.).
Mitä tehdään nousevalle sukusiitosprosentille ja sukujen kapenemiselle, yleisöstä kysyttiin.
”Nythän sukujen valinta on jokaisen kasvattajan harteilla. Perusongelma on, että ensin pitäisi selvittää, mitkä suvut on niitä jotka pitäisi säilyttää. Tutkittua tietoa pitäisi olla enemmän. Sitä on tulossa, mutta ei ole käytettävissä vielä”, orilautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo totesi.
”Suomenhevosen kantakirjahan on nykyiselläänkin hyvin vapaa. Kantakirjaamattomien vanhempienkin varsa pääsee puhdasrotuisten rekisteriin, joten harvinainen suku ei ehkä voi olla peruste löyhemmille kantakirjaamisehdoille”, Sihvo pohti.
Toisaalta työhevosten ja pienhevosten kantakirjasuunnat toimivatkin jo geenipankkeina.
”On erittäin tärkeää ylläpitää kaikki neljä jalostussuuntaa. Juuri sen takia, että niistä on mahdollisuus löytää erilaista perimää. Pienhevosten koko saattaa joskus olla rajoittava tekijä, mutta jos hevosrotumme alkaa mennä uhanlaiseksi, niin silloin jalostuskäyttöön on otettava kaikki mahdolliset yksilöt”, pienhevosten työryhmän puheenjohtaja Katja Kannisto sanoi.
Vaikka hevosen merkitys yhteiskunnassa on muuttunut ja sen käyttötarkoitukset lisääntyvät, kohdistuu ratsusuomenhevosten jalostus perinteisiin brittiläisiin ratsastuksen lajeihin.
”Pakko on katsoa ratsastuksen harrastajamääriä. Muut lajit ovat vielä niin pieniä, että niiden tilanne pitää harkita aikanaan uudelleen”, Heidi Sihvo totesi.
Satu Pitkänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
